Deplasmolyysi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Deplasmolyysi on tapahtuma, jossa solu palautuu entiselleen plasmolyysin jälkeen. Ilmiö syntyy kasvisoluissa, kun solu on ensin liuoksessa, joka on väkevämpää kuin solulima. Tällöin tapahtuu osmoosi, jossa solusta kulkeutuu vettä solukalvon läpi solusta ulos. Tämä tapahtuma on plasmolyysi. Sen jälkeen solu on liuoksessa, joka on laimeampaa kuin solun solulima. Tällöin solun ulkopuolelta kulkeutuu vettä solukalvon läpi soluun ja solu turpoaa, kunnes se on saavuttanut alkuperäisen nestepitoisuutensa. Tämä tapahtuma on deplasmolyysi. Jos plasmolyysin jälkeen ei pian tapahdu deplasmolyysiä, solu todennäköisesti kuolee ja koko kasvi voi kuolla veden puutteeseen, jos tilanne kestää kauan.[1]

Plasmolyysiä ja deplasmolyysiä tapahtuu juuria ympäröivän maan kuivuessa ja kosteuden palattua. Ilmiö syntyy myös talvella. Pohjoisten alueiden kasvit selviävät siten, että ne valmistautuvat talveen pitkin syksyä. Jos ilma kuitenkin kylmenee nopeasti, kasvit eivät välttämättä ehdi valmistautua tarpeeksi ja niille saattaa tulla paleltumia.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Plasmolyysin ominaisuudet, vaiheet ja tyypit 2023. Thpanorama. Viitattu 22.4.2023.
  2. Antero Pankakoski: Puutarhurin kasvioppi, s. 73, 137. Edita, Opetushallitus, 1996 7. tark. p.. ISBN 951-37-1932-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]