Cosmon
Cosmon tai Cosmonium on hypoteettinen alkuräjähdyksen alussa ollut aineen muoto, jossa universumi olisi ollut tiiviissä aineenmuodossa Cosmon nimisessä hiukkasessa. Idean alkuperä on Georges Lemaître kehittämää, joka ehdotti ajatusta alkuatomista (L'Hypothèse de l'Atome Primitif)[1] 1946. Hän havainnollisti tätä kuvittelemalla noin 30 kertaa auringon tilavuuden kokoisen alueen, joka sisältäisi koko Universumin massan jonka tiheys olisi noin [2][3]. Tämä olisi hänen näkemyksessään hajonnut jossain 20 – 60 miljardin vuoden välissä. Tässä mallissa aine ei olisi kehittynyt singulariteetista toisin kuin nykyisen alkuräjähdysteorian mukaan.
Ajatus jäi elämään ja sitä kehitti eteenpäin Maurice Goldhaber 1956. Hänen ehdotuksessansa ensin olisi ollut piste, jota kutsuttaisiin Universoniksi, joka olisi hajonnut Cosmon ja Anticosmon pareiksi. Goldhaber pohti minkä takia ainetta on olemassa jos alkuräjähdyksessä syntyi tasainen määrä kumpaakin. Yksi selitys tähän on aineen epäsymmetria, jokaista 1001 ainetta kohti on voinut olla esimerkiksi 1000 antiainetta. Goldhaberin ehdottomassa mallissa cosmon ja anticosmon olisivat lentäneet erilleen ja näin ollen selittäisi aineiden eroamisen ilman epäsymmetriaa.[4]
Vuonna 1989 Hans Dehmelt pyrki nykyaikaistamaan ajatusta alkuatomista. Hänen hypoteesissa Cosmonium olisi universumin alussa ollut aineen raskain muoto.[5][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lemaître, Georges: L'Hypothèse de l'Atome Primitif. Neuchâtel: Éditions du griffon. Worldcat (viitattu 15.4.2016). (ranskaksi)
- ↑ Georges Édouard Lemaître. Artikkeli tietosanakirjasta. Encarta Multimedia Encyclopedia, Microsoft® Student 2009 [DVD]., 2009. (englanniksi)
- ↑ Kragh, Helge ja toimittajina Holder, D. Rodney ja Mitton, Simon: ‘The Wildest Speculation of All’: Lemaître and the Primeval-Atom Universe. (Sivu 29, kertoo enemmän idean yksityiskohdista) Springer Berlin Heidelberg, 2012, s. 23-38. Springer Berlin Heidelberg. doi:10.1007/978-3-642-32254-9_3. ISSN 0067-0057. Tutkimus. Viitattu 15.4.2016. (englanniksi)
- ↑ Goldhaber, Maurice: Speculations on Cosmogony. Science, 3.8.1956, nro Vuosikerta 124, lehden numero 3214, s. 218-219. ISSN 0036-8075. doi:10.1126/science.124.3214.218. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Dehmelt, Hans: Experiments with an isolated subatomic particle at rest. Reviews of Modern Physics, Heinäkuu 1990, 62. vsk, nro 3, s. 525--530. American Physical Society. doi:10.1103/RevModPhys.62.525. Artikkeli. (englanniksi)
- ↑ Dehmelt, Hans: Triton,... electron,... cosmon,...: An infinite regression?. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 1989, 86. vsk, nro 22, s. 8618-8619. Artikkeli. Viitattu 15.4.2016. (englanniksi)