Constantiolus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Constantiolus (kreik. Κωνσταντίολος; eli 500-luvulla) oli itäroomalainen sotapäällikkö. 700- ja 800-luvuilla elänyt bysanttilainen kronikoitsija Theofanes kutsui häntä virheellisesti Constantinukseksi. Hänen isänsä oli Florentius, joka oli ehkä konsulina vuonna 515.[1]

Vuonna 528 Constantiolus nimitettiin Moesian duxiksi (dux Moesiae Secundae) ja magister militumiksi edellisen duxin kuoltua taistelussa. Samana vuonna hän johti yhdessä Ascumin ja Godilasin kanssa armeijaa, joka kukisti Scythiaan ja Moesiaan hyökänneet bulgaarit. Voiton jälkeen toinen bulgaariarmeija kuitenkin kukisti roomalaiset, ja Ascum ja Constantiolus jäivät vangiksi. Bulgaarit vapauttivat Constantioluksen lunnaita vastaan, jotka keisari Justinianus maksoi. Aikalaiskronikoitsija Johannes Malalaksen mukaan summa oli 10 000 solidusta, mutta Theofanes puhuu 1 000 soliduksesta.[1]

Callinicumin taistelun tappion jälkeen keväällä 531 keisari Justinianus lähetti Constantioluksen valtakunnan itäosiin tutkimaan sotapäällikkö Belisariuksen toimintaa. Syytteet Belisariusta vastaan hylättiin, mutta tämä joutui luopumaan virastaan.[1]

Nika-kapinan aikana tammikuussa 532 Justinianus lähetti Constantioluksen rauhoittelemaan kapinoivia väkijoukkoja, ja myöhemmin hän vartioi keisarillista palatsia. Kapinan viimeisenä päivänä Constantiolus osallistui yhdessä Munduksen ja Belisariuksen kanssa hyökkäykseen kapinallisia vastaan hippodromilla.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Martindale, John Robert & Jones, Arnold Hugh Martin & Morris, John: The Prosopography of the Later Roman Empire, Volume III: A. D. 527-641. Cambridge University Press, 1992. ISBN 978-0-521-20160-5. Google books. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Martindale, s. 352–353