Butyyliglysidyylieetteri
| Butyyliglysidyylieetteri | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 2-(butoksimetyyli)oksiraani |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CCCCOCC1CO1 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C7H14O2 |
| Moolimassa | 130,182 g/mol |
| Kiehumispiste | 164 °C[1] |
| Tiheys | 0,908 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | 20 g/l (20 °C)[2] |
Butyyliglysidyylieetteri (C7H14O2) on eettereihin ja epoksideihin kuuluva heterosyklinen orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää polymeerien ja muiden yhdisteiden valmistukseen.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa butyyliglysidyylieetteri on väritöntä tai kellertävää nestettä. Yhdiste liukenee veteen ja useisiin orgaanisiin liuottimiin. Aine reagoi emästen kanssa. Butyyliglysidyylieetteri ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä.[1][2][3][4]
Butyyliglysidyylieetterin valmistuksen ensimmäisessä vaiheessa butanoli reagoi epikloorihydriinin kanssa. Muodostuvaa tuotetta käsitellään emäksellä, jolloin muodostuu epoksidirengas.[3]
Butyyliglysidyylieetteriä käytetään reagenssina ja viskositeettia alentavana aineena valmistettaessa esimerkiksi laminointeihin, lattioihin ja liimoihin käytettäviä epoksihartseja. Sitä käytetään myös muiden yhdisteiden valmistukseen ja kloorattuja liuottimia stabiloivana aineena.[1][2][3][4][5][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d George W. A. Milne: Gardner's commercially important chemicals, s. 94. John Wiley and Sons, 2005. ISBN 978-0-471-73518-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.8.2021). (englanniksi)
- ↑ a b c Butyyliglysidyylieetterin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 1.8.2020
- ↑ a b c Eula Bingham, Barbara Cohrssen: Patty's Toxicology, s. 463-464. John Wiley & Sons, 2012. ISBN 978-0-470-41801-3. (englanniksi)
- ↑ a b Michael Ash: Handbook of Fillers, Extenders, and Diluents, s. 236. Synapse Info Resources, 2007. ISBN 978-1-89095-96-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.8.2021). (englanniksi)
- ↑ James A. Kent: Kent and Riegel's Handbook of Industrial Chemistry and Biotechnology, s. 599. Springer, 2007. ISBN 978-0-387-27843-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.8.2021). (englanniksi)
- ↑ Ha. Q. Pham & Maurice J. Marks: Epoxy Resins, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004.