Broadcast (brittiläinen yhtye)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Broadcast on elektronisen musiikin yhtye, joka perustettiin Birminghamissa Englannissa vuonna 1995. Yhtye on julkaissut kolme albumia sekä useita singlejä ja EP-levyjä.

Broadcastin alkuperäiset jäsenet olivat Trish Keenan (laulu), Roj Stevens (koskettimet), Tim Felton (kitara), James Cargill (basso) ja Steve Perkins (rummut). Yhtyeessä on soittanut myös muita rumpaleita, mukaan lukien Keith York, Phil Jenkins, Jeremy Barnes ja Neil Bullock. Vuodesta 2005 eteenpäin ryhmässä oli enää vain kaksi jäsentä, Keenan ja Cargill. Kun Keenan kuoli vuonna 2011, jäi Cargill bändin ainoaksi jäseneksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keenan ja Cargill tapasivat 1990-luvun puolivälissä Sensateria psychedelic clubissa, ja muodostivat Pan Am Flight Bag - yhtyeen vuonna 1995. Useiden konserttien jälkeen bändin nimeksi vaihtui Broadcast.[1]

Bändin ensimmäiset julkaisut vuonna 1996, olivat seitsemäntuumainen single "Accidentals", sekä The Book Lovers EP. Julkaisut herättivät Warp Recordsin huomion, joka teki singlestä ja EP:stä kompilaatioalbumin Work and Non Work (julkaistu 10. marraskuuta 1997).

Broadcastin kappale "You Can Fall" oli mukana Warpin soundtrack-albumilla Morvern Callar (2002). Albumilla oli mukana myös Lynne Ramsayn elokuva Morvern Callar, joka perustuu Alan Warnerin samannimiseen kirjaan.

Yhtyeen ensimmäinen studioalbumin The Noise Made by People julkaisi Warp Records 20. maaliskuuta 2000. Yhtye julkaisi samana vuonna myös kaksi EP:tä: Extended Play ja Extended Play Two.

Broadcastin toinen albumi Haha Sound julkaistiin 11. elokuuta 2003, ja sitä edelsi kaksi EP:tä, Microtronics Volume 01: Stereo Recorded Music for Links and Bridges ja Pendulum. Haha Soundin jälkeen Felton erosi yhtyeestä muodostaakseen uuden Seeland - projektin Billy Bainbridgen kanssa. Broadcast jäi Keenanin ja Craigillin duoksi ja he julkaisivat yhtyeen kolmannen albumin Tender Buttons (19. syyskuuta 2005),

Warp julkaisi vuonna 2006 toisen B-puolia ja harvinaisempia kappaleita sisältäneen kokoelma-albumin, The Future Crayon.

Lokakuussa 2009 Broadcast julkaisi yhteistyössä Focus Groupin kanssa albumin Broadcast and the Focus Group Investigate Witch Cults of the Radio Age. Vuoden 2009 lopulla, Gravenhurstin koveri laulusta "I Found the F" julkaistiin Warp20 (Recreated) kokoelma-albumilla.

Keenan kuoli 42-vuotiaana keuhkokuumeeseen, josta hän kärsi saatuaan aiemmin H1N1-virustartunnan.[2][3][4]

Broadcast teki soundtrackin Peter Stricklandin elokuvaan Berberian Sound Studio (2012). Soundtrack julkaistiin erikseen 2013.

Cargill paljasti vuonna 2011 Under the Radarin haastattelussa, että uusi Broadcast-albumi oli tekeillä ja että siinä olisi Keenanin julkaisematonta laulua.[5][6] Cargill vahvisti lupauksensa Shindig! -lehden haastattelussa huhtikuussa 2013, vaikka albumia ei ole vuoteen 2016 mennessä vielä julkaistu.

Tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen tyyliä kuvaa sekoitus erilaisia elektronisia ääniä ja Keenanin 1960-luvulta vaikutteita ottanut laulu. Tyyli oli suurilta osin peräisin 1960-luvun amerikkalaiselta yhtyeeltä The United States of America[7], joka myös hyödynsi paljon elektronisia instrumentteja musiikissaan. Broadcastin tyyli on myös hyvin samankaltainen Stereolab -yhtyeen kanssa[8], vaikka se onkin usein huomattavasti tummempaa sävyltään sisältäen sampleja ja analogista dissonanssia sekä säröä.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Noise Made by People (2000)
  • Haha Sound (2003)
  • Tender Buttons (2005)
  • Broadcast and the Focus Group Investigate Witch Cults of the Radio Age (2009)
  • Berberian Sound Studio (2013)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]