Brabantinhevonen
| Brabantinhevonen | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi: | kylmäverinen |
| Alkuperä ja nimet | |
| Alkuperämaa: |
 Belgia |
| Kantakirja perustettu: | 1855 |
| Muita nimityksiä: | belgiantyöhevonen |
| Ominaisuudet | |
| Korkeus: | 160-173 cm |
| Värit: | rautias, rautiaanpäistärikkö |
Brabantinhevonen on Belgiasta kotoisin oleva kylmäverinen hevosrotu.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brabantinhevonen on hyvin raskasrakenteinen. Pää on suhteellisen pieni, kaula lyhyt ja lihaksikas, lavat ja lautaset hyvin kookkaat ja voimakkaat. Jalat ovat lyhyet ja vuohiskarvat lyhyehköt. Liikkeet ovat lyhyet ja töksähtävät. Väritys on yleensä rautias tai rautiaanpäistärikkö. Luonne on hyvin aulis. Säkäkorkeus voi olla 160-173 cm.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brabantinhevonen tunnettiin keskiajalla flanderinhevosena ja se vaikutti tärkeiden brittiläisten kylmäverirotujen, shiren- ja clydesdalenhevosen ja suffolk punchin kehittymiseen. 1800-luvun loppuun asti rodussa oli kolme tyyppiä: Mehaignen kolossaalinen, Dendren suuri ja Nivellesin harmaa hevonen. 1900-luvun alussa tyypit olivat kuitenkin muuttuneet samanlaisiksi. Rodun kantakirja perustettiin Belgiassa vuonna 1855. Ennen koneellistumista rotua vietiin kaikkialle Eurooppaan ja Amerikkaan. Toisen maailmansodan jälkeen rotu on käynyt harvalukuiseksi, joskin sitä kasvatetaan yhä lihantuotantoon.[1]
Brabantinhevonen on ollut hyvin suosittu Yhdysvalloissa ja sille perustettiinkin paikallinen kantakirja vuonna 1887. Sittemmin amerikkalainen kanta on muuttunut belgialaista piirteiltään hienostuneemmaksi.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Pickeral, Tamsin: The Encyclopedia of Horses & Ponies, s. 246. Dempsey Parr, 1999. ISBN 1-84084-506-6. (englanniksi)