Bourbonin Jeanne
Jeanne de Bourbon (3. helmikuuta 1338 Château de Vincennes, Ranskan kuningaskunta – 6. helmikuuta 1378) oli ranskalainen prinsessa, Kaarle V:n puoliso ja Ranskan kuningatar vuosina 1364–1378.[1][2]
Suku ja nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jeanne oli Bourbonin herttua Pierre I:n (1311–1356) ja Isabelle de Valois'n (1313–1383) vanhin tytär. Hänellä oli seitsemän sisarusta, joista Blanchesta (1339–1361) tuli Kastilian kuningas Pietari I Julman puoliso. Hänen enopuolensa oli Ranskan kuningas Filip VI.[1][2]
Lokakuusta 1340 ainakin vuoteen 1343 saakka neuvoteltiin ja tehtiin sopimuksia Jeannen avioliitosta Savoijin kreivin Amadeus VI:n kanssa. Tavoitteena oli saattaa Savoiji läheisemmin Ranskan vaikutuksen alaisuuteen. Tämän jälkeen myös hänen kihlauksensas Humbert II:n, Viennen dauphinin, kanssa kariutui.[2]
Avioliitto ja jälkeläiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jeanne naitettiin 12-vuotiaana 8. huhtikuuta 1350 samanikäiselle serkulleen Charlesille. Tästä tuli kuningas Kaarle V ja Jeannesta kuningatar vuonna 1364. Jeanne ei osallistunut politiikkaan vaan keskittyi hovielämään, taiteisiin ja uskontoon. Hän tuki avokätisesti luostareita, ja keräsi käsikirjoituksia ja kirjoja. Jeanne kärsi mielenterveysongelmista, jotka hänen poikansa Kaarle VI todennäköisesti peri.[2]
Jeannea kuvailtiin henkisesti hauraaksi, ja poikansa Louisin syntymän jälkeen vuonna 1373 hän kärsi täydellisen henkisen romahduksen. Tämä huolestutti syvästi Kaarle V:tä, joka teki pyhiinvaellusmatkan ja rukoili paljon puolisonsa toipumisensa puolesta. Kun Jeanne toipui ja palasi normaaliin mielentilaansa vuonna 1373, Kaarle V nimitti hänet kruununperillisen lailliseksi holhoojaksi, jos hän kuolisi poikansa ja perillisen ollessa vielä alaikäinen.[2]
Jeannelle ja Kaarlella oli kahdeksan tai yhdeksän lasta. Kaksi heistä eli aikuiseksi asti:
- Jeanne (syyskuun loppu 1357 – 21. lokakuuta 1360), kuoli 3-vuotiaana
- Bonne (1358 – 7. marraskuuta 1360), kuoli 2-vuotiaana
- Jeanne (6. kesäkuuta 1366 – 21. joulukuuta 1366), kuoli alle puolivuotiaana
- Kaarle VI (3. joulukuuta 1368[2] – 22. lokakuuta 1422), Ranskan kuningas
- Marie (27. helmikuuta 1370[2] – kesäkuu 1377), kuoli 7-vuotiaana
- Louis I (13. maaliskuuta 1372[2] – 23. marraskuuta 1407), Orléansin herttua; avioitui prinsessa Valentina Viscontin kanssa, joka oli Milanon herttua Gian Galeazzo Viscontin ja Ranskan prinsessa Isabelle de Valois'n tytär, heille syntyi kahdeksan lasta
- Isabelle (24. heinäkuuta 1373[2] – 23. helmikuuta 1378), kuoli 4-vuotiaana
- Jean (1374/1376), kuoli sylilapsena
- Catherine (4. helmikuuta 1378[2] – marraskuuta 1388), avioitui 8-vuotiaana Berryn herttua, Montpensierin kreivi Jeanin kanssa, kuoli 10-vuotiaana
Jeanne kuoli kuninkaallisessa residenssissä Hôtel Saint-Polissa Pariisissa 6. helmikuuta 1378 kolme päivää 40-vuotispäivänsä jälkeen ja kaksi päivää nuorimman lapsensa Catherinen syntymän jälkeen. [3]
Aikalaishistorioitsija Jean Froissart kirjasi, että Jeanne otti kylvyn lääkäreiden neuvojen vastaisesti. Pian sen jälkeen hänen synnytyksensä käynnistyi ja hän kuoli kaksi päivää synnytyksen jälkeen. Kuningas oli murtunut. Jeannen sydän haudattiin Cordeliersin luostariin ja sisäelimet Couvent des Célestinsin luostariin Pariisiin, joka oli tärkein kuninkaallinen nekropoli Saint-Denisin basilikan jälkeen. Loput hänen jäännöksistään sijoitettiin Saint-Denis'n basilikaan.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jeanne De Bourbon (1338–1378) encyclopedia.com.
