Bjalynitšy

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bjalynitšy, Belynitši
(Бялынічы, Белыничи)
Vaakuna
Vaakuna

Bjalynitšy, Belynitši

Koordinaatit: 53°59′54″N, 29°42′34″E

Valtio Valko-Venäjä
Alue Mahiljoun alue
Perustettu 1634 (kaupunkioikeudet)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1419 (piiri)[1] km²
Väkiluku (10/2009) 10 688

Bjalynitšy (valkoven. Бялынічы) eli Belynitši (ven. Белыничи) on pienehkö kaupunkityyppinen taajama ja hallintopiiri (ven. Белыничский район) Valko-Venäjän Mahiljoun maakunnan länsiosissa. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan Bjalynitšyn keskustaajamassa asui 10 688 ja koko piirissä 21 839 ihmistä.[2][3][4]

Maantiede ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bjalynitšyn piirin sijainti Mahiljoun maakunnassa. Piiri sijaitsee maakuntakeskus Mahiljoun länsipuolella.

Bjalynitšyn piiri rajoittuu pohjoisessa Mahiljoun alueen Kruhlajen ja Škloun piireihin, idässä on maakunnan pääkaupunki Mahiljou ja etelässä Klitšaun piiri. Lännessä naapureina ovat Minskin alueen Berazino ja Krupki.[1][3][4]

Bjalynitšyn kaupunkimainen taajama sijaitsee maanteitse noin 45 kilometriä Mahiljoun länsipuolella ja 160 kilometriä pääkaupunki Minskin itäpuolella (M4 valtatietä). Lisäksi kantatie P77 tuo yhteyden Šklouhun (60 km koilliseen) ja kantatie P120 Byh’aun suuntaan (kaakkoon).

Dneprin sivjoki Drut laskee pohjoisesta etelään piirin läpi. Koko piirin alue kuuluu Drutin tai toisen sivuhaaran Berezinan valuma-alueeseen.[3][4]

Osa Bjalynitšyn piirin alueesta saastui lievästi Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden kaukokulkeuman seurauksena. Kaukokulkeuman tuomat Cesium-137 -pitoisuudet jäivät piirin alueella 37–185 kBq/m2:n tasolle. Tämänsuuruinen säteily ei YK:n Tšernobyl-raportin mukaan ole erityinen riski millekään väestöryhmälle. Negatiivisten mielikuvien on arvioitu vaikuttavan turismissa ja talouselämässä, vaikka samaan säteilyluokkaan kuului parisenkymmentä kuntaa Suomestakin.[5][6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Belynichi Region (Bjalynitšyn piiristä) Belynichi Regional Executive Committee, Belarus. Viitattu 17.12.2010. (englanniksi)
  2. a b Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - Могилевская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlasku 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Mahiljoun alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Viitattu 17.12.2010. (venäjäksi)
  3. a b c Беларусь Автодорожная (Belarus Avtodorožnaja), 1:1 200 000. Квадрограф, Minsk, 2008. (venäjäksi)
  4. a b c Беларусь автомобильные дороги (Belarus avtomobilnye dorogi), 1:750 000, Тривиум, Minsk, 2010. ISBN 978-985-409-100-6. www.trivium.info (venäjäksi)
  5. Maps of radionuclide deposition UNSCEAR (unscear.org). Viitattu 17.12.2010.
  6. Wendla Paile, STUK: YK:n Tshernobyl-raportti 2.6.2009. Säteilyturvakeskus. Viitattu 17.12.2010. (suomeksi)
  7. Cesium-137-laskeuma kunnittain Suomessa Tshernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuuden jälkeen vuoden 1987 tilanne, web-sivua päivitetty 12.5.2009. Säteilyturvakeskus (stuk.fi). Viitattu 17.12.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]