Betatroni

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Betatroni on hiukkaskiihdytintyyppi. Rakenteeltaan se on eräänlainen muuntaja, jonka toisiokääminä on toruksen muotoinen tyhjiöputki. Ensiökelassa kulkeva vaihtovirta kiihdyttää elektroneja tyhjiöputkessa. Betatroni oli ensimmäinen keskeinen suuri-energisiä elektroneja tuottava laite.

Betatronin idea kehitti Rolf Widerøe, mutta hän ei onnistunut toimivan laitteen valmistuksessa. Ensimmäisen toimivan betatronin kehitti 1935 Max Steenbeck Saksassa. Merkitttävää jatkokehitystä teki Yhdysvalloissa Illinois’n yliopistossa professori Donald Kerst 1940-luvulla. Kerst kollegoineen tutki betatronilla röntgensäteilyn tunkeutumista ihmiskudokseen, mikä loi pohjaa säteilylähteiden käytölle syöpähoidoissa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Donald Kerst ja ”Superröntgenkone” Tiedetuubi. Viitattu 23.1.2016.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Betatron  –  23.1.2015

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]