Batysfääri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Batysfääri eli syvyyspallo on ihmisen kuljettamaan pystyvä epäitsenäinen sukelluslaite.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen batysfäärin rakensivat luonnontutkija William Beebe ja insinööri Otis Barton vuonna 1930. Laite oli teräksinen jalaksin varustettu pallo johon mahtui kaksi miestä ja joka suljettiin ulkopuolelta pulttaamalla. Laitteessa oli vahva nostovaijeri jonka kyljessä olivat sähkö- ja puhelinkaapelit.[1] Ensimmäiset sukellukset tapahtuivat noin 500 metrin syvyyteen.


Laitteen heikkous oli sen vaatima raskas nostovaijeri joka rajoitti toimintaa. Samoin sillä sukeltaminen oli riskialtista, koska sen sisältä pelastaminen olisi ollut liki mahdotonta.[1] Beebe luopui sukeltamisesta vuonna 1934 voimiensa vähetessä ja siirtyi perehtymään yksinomaan trooppiseen eläintieteeseen Trinidadin saarelle jossa hän myös myöhemmin kuoli.

Barton jatkoi sukeltamista parannetun laitteen, bentoskoopin, avulla aina vuoteen 1950. Hän kehitti laitteistoon ulkopuoliset valonheittimet sekä ulkopuoliset mekaaniset käsivarret.[2]

Nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukelluspalloa tai siitä edelleen kehitettyä sukelluskelloa käytetään edelleen. Nykyään niissä on omat voimanlähteet ja kelluntasäiliöt, ja ne saavat käyttövoimansa umbilikaalin kautta, eli ne ovat etupäässä eräänlaisia vaijeriohjattuja pienoissukellusveneitä. Nykyisin niiden olennaisin osa ovat merivesihydrauliset mekaaniset kourat eli manipulaattorit.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • William Beebe: Valtamerten syvyyksissä; suom. Kyllikki Kovero, Otava 1940
  • Jacques Cousteau: Merten salaisuudet, Ex Libris/Hobby Hall 1972
  • Kari Jokinen: Sukeltajan tie, Otava 1996, ISBN 951-1-1446-4

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b 1940
  2. 1996
  3. 1972