Avainkokemus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Avainkokemus on nuoren sukupolven yhteinen kokemus, joka sitoo sukupolven yhteen. Kokemus vaikuttaa sen kokeneiden koko elämään. Käsite levisi sosiologiseen sanastoon, kun saksalainen Karl Mannheim käytti sitä artikkelissa ”Das Problem der Generationen” (1928). Hän analysoi sen avulla modernissa yhteiskunnassa esiintyviä eri sukupolvien erilaisia ajattelutapoja, esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan taisteluihin osallistuneiden yhteistä kokemusta.

Mannheimin mukaan ryhmän sitoo yhteen sama ikä, yhteinen leimaava avainkokemus ja jaettu tietoisuus yhteenkuuluvuudesta. Tällaiseen kollektiiviseen nuoruuden avainkokemukseen ovat erityisen otollisessa ikävaiheessa Mannheimin mukaan noin 17–25-vuotiaat. Kaikilla sukupolvilla ei kuitenkaan ole avainkokemuksia eivätkä kaikki aikalaiset omaa samoja kokemuksia tai ymmärrä toisiaan.[1] Suomessa esimerkkinä avainkokemuksesta pidetään Vanhan valtausta 1968, johon osallistuneet ovat monin tavoin elämänsä aikana olleet mukana valtauksen teemojen toteuttamisessa. Tutkija Matti Virtanen (2001) on kehittänyt aihepiirin käsitteille suomennokset samanikäisten ikäpolvi (saks. Generationslagerung), kokemuksellinen sukupolvi (saks. Generationszusammenhang tai saks. Generationseinheit) ja mobilisoitunut sukupolvi (fraktio). Virtanen näkee, että erityisesti 16–17-vuotiaat ovat alttiita sukupolvensa avainkokemukselle.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anttila, Anu-Hanna: Ohipuhuminen sukupolvien välisenä kysymyksenä (ISBN 978-952-245-330-3) Nuorten elinolot -vuosikirja 2010. THL. Viitattu 3.6.2013.
  2. Roos, J. P.: Laajat ja suppeat sukupolvet Karisto. Viitattu 3.6.2013.