Lähdekoodi sivulle Aseteollisuus

[[Tiedosto:37-mm-aa-gun-assembly.jpg|thumb|[[Ilmatorjuntatykki]]en valmistusta Yhdysvalloissa vuonna 1942.]]
'''Aseteollisuus''' on maailmanlaajuinen [[teollisuus|teollisuuden]] ala, joka valmistaa, suunnittelee, kehittää ja huoltaa [[ase|aseita]] ja muuta sotakalustoa. Aseteollisuuden tuotteisiin kuuluvat aseiden lisäksi muun muassa [[ammus|ammukset]], [[ohjus|ohjukset]], sotilas[[lentokone]]et ja -[[laiva|laivat]], [[tykki|tykit]], [[panssarivaunu|panssarivaunut]], [[käsikranaatti|käsikranaatit]], [[maamiina|maamiinat]], [[optiset pimeänäkökiikarit|pimeänäkölaitteet]], sekä näihin liittyvät tarvikkeet ja järjestelmät. '''Asekauppa''' on aseteollisuuden tuotteiden vaihtoa kahden tai useamman osapuolen välillä, useimmiten, mutta ei ainoastaan, valtioiden kesken.

Nykymuotoinen aseteollisuus on kansainvälistä liiketoimintaa, jossa on mukana niin yksityisiä kuin valtiollisia toimijoita. Asekauppaa sääntelevät kuitenkin lukuisat kansainväliset sopimukset sekä usein myös kansallinen lainsäädäntö.

==Valtiot ja yritykset==
Monissa maissa aseteollisuus on ollut valtion omistuksessa, esimerkiksi Suomessa vuonna 1936 perustettu [[Valtion Tykkitehdas|Valtion tykkitehdas]] ja 1921 toimintansa aloittanut [[Valtion lentokonetehdas]] (nimien vaihtuessa vuosikymmenten aikana). Tällöin valtio on osapuolena myyjänä ja ostajana.{{lähde}}

Näin jatkui 1990-luvulle asti, jolloin länsimaiden – [[Ranska]]n, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] – ”valtio ostajana ja yksityinen, usein pörssinoteerattu ja suurikokoinen yritys laitteen toimittajana ja enenevästi palveluntuottajana” -malli levisi ainakin kaikkialle EU:ssa. Samaan aikaan aseteollisuus konsolidoitui siten, että Yhdysvalloissa on esimerkiksi sotilaslentokoneita valmistaa kolme yhtiötä ja EU:ssa kaksi. Merisodan aseissa tilanne on samankaltainen, mutta maavoimien aseissa konsolidaatio (toimijoiden yhteenliittyminen) on kesken. Joka tapauksessa markkina on [[oligopoli|oligopolistinen]].{{lähde}}

Monille uusille maille on ollut tärkeää luoda oma aseteollisuus. Näin tapahtui aikoinaan muun muassa [[Suomi|Suomen]] kohdalla ja nyttemmin esimerkiksi [[Iran]]in kohdalla.{{lähde}} [[Etelä-Afrikka]] kehitti merkittävän aseteollisuuden kauppasaartoaikana vaikka se pystyikin ostamaan länsimaista tarvitsemansa.{{lähde}} [[Israel]]in tilanne on ollut samanlainen – oma kapasiteetti suunnitella ja valmistaa aseita, jopa viedä niitä, luo paremman neuvotteluaseman ostotilanteissa. Oma aseteollisuus on keino näyttää kansakunnan kyvykkyyttä, toisaalta esimerkiksi Iranin kohdalla sen väitettyä kyvykkyyttä muun muassa ohjustuotannossa käytetään sitä vastaan uhkakuva-skenaarioilla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jukka Luoma| Otsikko = Oma aseteollisuus on julkisuusvaltti Iranille| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 17.10.2006| Vuosikerta = | Sivut =  | Selite= | Tunniste= | Viitattu = }}</ref>

Aseteollisuus voi osoitetusti toimia vaikka rauhansopimus sen kieltäisi: Versaillesin rauhansopimuksen kieltäessä muun muassa lentokoneteollisuuden [[Saksa]]lta vuonna 1919, Saksa oli siirtänyt tehtaansa [[Alankomaat|Hollantiin]] ([[Fokker]]), [[Sveitsi]]in, Suomeen ([[Valtion lentokonetehdas]]), [[Ruotsi]]in ([[Saab|SAAB]]) ja 1923 alkaen [[Neuvostoliitto]]on.{{lähde}}

Aseteollisuuden ja muun teollisuuden osuus aseiden tuotannossa on aina ollut hämärä erottaa. Esimerkiksi Yhdysvaltain ilmavoimien tuhottua merkittävän osan Schweinfurtin kuulalaakeritehtaista vuosina 1942–1943 Ruotsin SFK lisäsi rajusti kyseisten tuotteiden vientiä Saksaan.{{lähde}}

Nykyään esimerkiksi maailman suurimpiin aseviejämaihin kuuluvan Venäjän asevienti on keskitetty 80-prosenttisesti valtionyhtiö [[Rosoboroneksport]]ille ({{k-ru|OAO Рособоронэкспорт}}). Se on puolestaan osa suurta, 900&nbsp;000 työntekijän valtionkorporaatio [[Rosteh]]iä ({{k-ru|Ростех}}).<ref name="RostehRosoboroneksport">{{Verkkoviite| osoite = http://rostec.ru/en/about/company/659| nimeke = About Rosoboronexport| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = Rosteh, rostec.ru| viitattu = 21.7.2014| kieli = {{en}}| arkisto = https://web.archive.org/web/20140704190024/http://rostec.ru/en/about/company/659| arkistoitu = 4.7.2014}}</ref><ref name="RostehCompanies">{{Verkkoviite| osoite = http://rostec.ru/en/about/companies| nimeke = Rostec direct control holdings and companies| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = Rosteh, rostec.ru| viitattu = 21.7.2014| kieli = {{en}}| arkisto = https://web.archive.org/web/20140720175519/http://rostec.ru/en/about/companies| arkistoitu = 20.7.2014}}</ref><ref name="RU-arms-plans-2015">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.jamestown.org/programs/edm/single/?tx_ttnews&#91;tt_news&#93;=43522&cHash=d458a246e1004bf56f516cb28db47f3d#.VPfVrI4auog| Nimeke =Russia Seeks to Boost Arms Exports in 2015, Despite Western Sanctions| Tekijä =  John C. K. Daly| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Eurasia Daily Monitor Volume: 12 Issue: 25| Ajankohta = 9.2.2015| Julkaisupaikka = | Julkaisija = jamestown.org| Viitattu = 10.3.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>

== Maailman suurimmat aseidenviejämaat ==
[[Tiedosto:INS Vikramaditya (R33) with a Sea Harrier.jpg|thumb|Venäjän [[Sevmaš]]-telakalta muutostöiden jälkeen ostajamaalle Intialle vuonna 2013 luovutettu lentotukialus [[INS Vikramaditya]].]]

Tällä hetkellä maailman suurin aseidenviejämaa on [[Yhdysvallat]]. Ruotsalaisen rauhantutkimuslaitos [[SIPRI]]n tilastojen mukaan Yhdysvallat on ollut aseviennin tilastojen kärjessä sekä vuosina 2020 ja 2021 että kumulatiivisesti vuosina 1950-2021.<ref name="sipri-top">[https://armstrade.sipri.org/armstrade/page/toplist.php SIPRI TOP LIST TIV TABLES] TIV=total trend-indicator value, Selite: valitaan tietokannasta haluttu määrä suurimpia vientimaita (suppliers) tai tuontimaita (recipients) sekä halutut vuosiluvut; {{en}}, sipri.org, viitattu 2.6.2022</ref> Niin ikään SIPRIn mukaan 2010-luvulla Venäjä on lisännyt osuuttaan kansainvälisessä asekaupassa ja esimerkiksi ollut vuonna 2013 maailman suurimpana aseidenviejänä. Myös Kiinan merkitys asekaupassa kasvoi 2010-luvulla.<ref name="sipri-db">[http://armstrade.sipri.org/armstrade/page/values.php SIPRI Importer/exporter TIV tables] TIV=total trend-indicator value, Selite: valitaan tietokannasta esimerkiksi Exports from=All, Range of years= 2009-2013, Summarize data by recipient/supplier; {{en}}, sipri.org, viitattu 20.7.2014</ref>

Oheisen taulukon arvot kuvaavat SIPRIn tilastoimaa asemyynnin laajuutta tutkimuslaitoksen kehittämällä arvotustavalla. Yksikkönä on miljoonaa SIPRI TIViä (trend-indicator value; SIPRI TIV oli alkujaan lähellä vuoden 1990 Yhdysvaltain dollaria). Esimerkiksi käytetyn asejärjestelmän kuten panssarivaunun myyntiarvoksi katsotaan 40 prosenttia uuden arvosta. Mikäli käytetty järjestelmä modernisoidaan, kauppa arvostetaan 66&nbsp;prosenttiin uuden järjestelmän hinnasta. On huomattava, etteivät luvut kuvaa aseiden todellisia kauppahintoja. Monen asekaupan todellisia hintoja ei esitetä julkisuudessa.<ref name="SIPRI-background">[http://www.sipri.org/databases/yy_armstransfers/background SIPRI Arms Transfers Database - Methodology] {{Wayback|1=http://www.sipri.org/databases/yy_armstransfers/background |päiväys=20150924102232 }} {{en}}, sipri.org, viitattu 20.7.2014</ref>
{| class="wikitable sortable" 
!Sija 2021
!Sija 2020!!Valtio
!2021 (milj. SIPRI TIV,<br>vrt. vuoden 1990 [[Yhdysvaltain dollari|USD]])
|-
|1
|1||{{USA}}
|10613
|-
|2
|3||{{FRA}}
|3954
|-
|3
|2||{{Venäjä}}
|2744
|-
|4
|6||{{ITA}}
|1717
|-
|5
|8||{{CHN}}
|1085
|-
|6
|4||{{DEU}}
|914
|-
|7
|5||{{ESP}}
|612
|-
|8
|12||{{ISR}}
|606
|-
|9
|9||{{UK}}
|601
|-
|10
|7||{{KOR}}
|566
|-
|11 
|14||{{TUR}}
|380
|-
|12 
|13||{{SWE}}
|332
|-
|13
|10||{{NLD}}
|299
|-
|14
|11||{{Australia}}
|173
|-
|15
|16||{{CHE}}
|147
|-
|16
|20||{{CAN}}
|119
|-
|17 
|23||{{BLR}}
|98
|-
|18 
|17||{{Brasilia}}
|88
|-
|19 
|19||{{UKR}}
|86
|-
|20 
|21||{{Etelä-Afrikan tasavalta}}
|83
|-
|}
Lähde: SIPRI.<ref name="sipri-top" />

=== Suurimmat aseviejät vuosina 1950-2021 ===

{| class="wikitable sortable" 
!Sija!!Valtio
!1950-2021 (milj. SIPRI TIV,<br>vrt. vuoden 1990 [[Yhdysvaltain dollari|USD]])
|-
|1||{{Yhdysvallat}}
|713634
|-
|2||{{Neuvostoliitto}}
|450754
|-
|3||{{Venäjä}}
|152936
|-
|4||{{UK}}
|143986
|-
|5||{{FRA}}
|134262
|-
|6||{{DEU}}
|90060
|-
|7||{{CHN}}
|58480
|-
|8||{{ITA}}
|35535
|-
|9||{{Tšekkoslovakia}}
|30985
|-
|10||{{NLD}}
|25327
|-
|11 ||{{ISR}}
|18873
|-
|12 ||{{CHE}}
|18102
|-
|13||{{SWE}}
|15860
|-
|14||{{ESP}}
|15220
|-
|15||{{CAN}}
|13015
|-
|16||{{UKR}}
|12383
|-
|17 ||{{Puola}}
|8380
|-
|18 ||{{KOR}}
|8289
|-
|19 ||{{Norja}}
|4477
|-
|20 ||{{Brasilia}}
|3912
|-
|}
Lähde: SIPRI.<ref name="sipri-top" />

== Maailman suurimmat aseidentuojat ==
Vuosina 2020-2021 maailman suurimpia aseiden tuojamaita olivat [[Intia]], [[Qatar]], [[Saudi-Arabia]], [[Egypti]], [[Australia]] ja [[Kiina]]. Oheinen taulukko listaa 20 suurinta aseidentuojaa vuonna 2021. Taulukon luvut esittävät rauhantutkimuslaitos SIPRI:n laskennallista asekaupan arvostusyksikköä (milj. SIPRI TIV, USD).<ref name="sipri-db2">[http://armstrade.sipri.org/armstrade/page/values.php SIPRI Importer/exporter TIV tables] TIV=total trend-indicator value, Selite: valitaan tietokannasta esimerkiksi Imports from=All, Range of years= 2009-2013, Summarize data by recipient/supplier; {{en}}, Stockholm International Peace Research Institute, sipri.org, viitattu 21.7.2014</ref>

{| class="wikitable sortable"
!Sija 2021
!Sija 2020!!Valtio
!2021 (milj. SIPRI TIV,<br>vrt. vuoden 1990 [[Yhdysvaltain dollari|USD]])
|-
|1
|1||{{Intia}}
|4414
|-
|2
|6||{{Qatar}}
|1767
|-
|3
|2||{{Saudi-Arabia}}
|1723
|-
|4
|4||{{Egypti}}
|1355
|-
|5
|3||{{Australia}}
|1235
|-
|6
|7||{{Kiina}}
|901
|-
|7
|53||{{Kuwait}}
|899
|-
|8
|12||{{Yhdistynyt kuningaskunta}}
|893
|-
|9
|10||{{Japani}}
|885
|-
|10
|8||{{Pakistan}}
|884
|-
|11 
|9||{{Yhdysvallat}}
|738
|-
|12 
|5||{{Etelä-Korea}}
|720
|-
|13
|17||{{Israel}}
|610
|-
|14
|13||{{Alankomaat}}
|589
|-
|15
|15||{{Norja}}
|492
|-
|16
|14||{{Yhdistyneet arabiemiirikunnat}}
|440
|-
|17 
| ||{{Turkmenistan}}
|359
|-
|18 
|18||{{Filippiinit}}
|349
|-
|19 
|49||{{Tanska}}
|345
|-
|20 
|20||{{Indonesia}}
|328
|-
|}
Lähde: SIPRI.<ref name="sipri-top" />

== Maailman suurimmat puolustusbudjetit ==

{| class="wikitable"
|- bgcolor="#ececec"
| '''Sija''' || '''Maa''' || '''Menot (mrd. <br>USD, 2021)''' || '''Osuus koko<br>maailmasta (%, 2021)''' || '''% maansa<br>BKT:sta (2021)'''
|-
| &mdash; || '''Maailma yhteensä ''' || align=right| '''2 113''' || align=right| '''100''' || align=right| &mdash;
|-
| 1  || {{USA}} || align=right| 801 || align="right" | 38 || align="right" | 3.5
|-
| 2  || {{CHN}} || align=right| 293* || align="right" |14* || align="right" | 1.7*
|-
| 3  || {{IND}}|| align="right" | 76.6 || align="right" | 3.6 || align="right" | 2.7
|-
| 4  || {{UK}}|| align="right" | 68.4 || align="right" | 3.2 || align="right" | 2.2
|-
| 5  || {{RUS}}|| align="right" | 65.9 || align="right" | 3.1 || align="right" | 4.1
|-
| 6  || {{FRA}}|| align="right" | 56.6 || align="right" | 2.7 || align="right" | 1.9
|-
| 7  || {{DEU}} || align=right| 56.0 || align="right" | 2.7 || align="right" | 1.3
|-
| 8  || {{Saudi-Arabia}}|| align="right" | 55.6* || align="right" | 2.6* || align="right" | 6.6*
|-
| 9  || {{JPN}}|| align="right" | 54.1 || align="right" | 2.6 || align="right" | 1.1
|-
| 10  || {{Etelä-Korea}} || align=right| 50.2 || align="right" | 2.4 || align="right" | 2.8
|-
|}
<nowiki>*</nowiki> SIPRI:n arvio. Lähde: SIPRI.<ref name="SIPRI 4-2022">Dr Diego Lopes da Silva, Dr Nan Tian, Dr Lucie Béraud-Sudreau, Alexandra Marksteiner and Xiao Liang: [https://sipri.org/publications/2022/sipri-fact-sheets/trends-world-military-expenditure-2021 Trends in World Military Expenditure, 2021], pdf, SIPRI, April 2022, {{en}}, viitattu 2.6.2022</ref>
==Maailman suurimmat puolustusurakoitsijat==
{| class="wikitable sortable" 
|-
!  Sija
!  Valtio
!  Yhtiö
!  Tulot<br>(mrd. USD)
! puolustuteollisuuden<br> % osuus
|-
| 1
| {{Yhdysvallat}}|| [[Lockheed Martin]]
| 65,4
| 89%
|-
| 2
| {{Yhdysvallat}}|| [[RTX Corporation]] 
| 56,6
| 65%
|-
| 3
| {{Yhdysvallat}}|| [[Boeing]]
| 58,2
| 55%
|-
| 4
| {{Yhdysvallat}}|| [[Northrop Grumman]]
| 36,8
| 55%
|-
| 5
| {{Yhdysvallat}}|| [[General Dynamics]]
| 37,9
| 68%
|-
| 6
| {{Britannia}}
|| [[BAE Systems]]
| 24,7
| 97%
|-
| 7
| {{Kiina}}|| [[Norinco]]
| 71,0
| 25%
|-
| 8
| {{Kiina}}|| [[AVIC]]
| 67,9
| 25%
|-
| 9
| {{Kiina}}|| [[China Electronics Technology Group]]
| 34,3
| 43%
|-
| 10
| {{Yhdysvallat}}|| [[L3Harris Technologies]]
| 18,2
| 78%
|-
| 11
| {{Euroopan Unioni}}|| [[Airbus]]
| 56,8
| 21%
|-
| 12
| {{Kiina}}|| [[CASIC]]
| 37,7
| 32%
|-
| 13
| {{Italia}}|| [[Leonardo S,p,A,|Leonardo]]
| 15,3
| 73%
|-
| 14
| {{Ranska}}|| [[Thales Group]]
| 19,4
| 47%
|-
| 15
| {{Yhdysvallat}}|| [[Huntington Ingalls]]
| 9,4
| 88%
|-
| 16
| {{Yhdysvallat}}|| [[Leidos]]
| 12,3
| 60%
|-
| 17
| {{Venäjä}}|| [[Almaz-Antei]]
| 6,6
| 92%
|-
| 18
| {{Yhdysvallat}}  ||[[Honeywell]]
| 32,6
| 18%
|-
| 19
| {{Yhdysvallat}}|| [[Booz Allen Hamilton]]
| 7,9
| 70%
|-
| 20
| {{Kiina}}|| [[China South Industries Group]] 
| 33,9
| 16%
|-
| 21
| {{Venäjä}}|| [[OAK]]
| 6,0
| 82%
|-
| 22
| {{Britannia}}|| [[Rolls-Royce Holdings|Rolls-Royce]]
| 15,2
| 32%
|-
| 23
| {{UAE}}|| [[EDGE Group|EDGE]]
| 5,0
| 95%
|-
| 24
| {{Yhdysvallat}}  ||[[General Electric]]
| 76,6
| 6%
|-
| 25
| {{Ranska}}|| [[Safran]]
| 18,8
| 24%
|-
| 26
| {{Japani}}|| [[Mitsubishi Heavy Industries]]
| 34,7
| 13%
|-
| 27
| {{Saksa}}|| [[Rheinmetall]]
| 6,7
| 63%
|-
| 28
| {{Israel}}|| [[Elbit Systems]]
| 4,7
| 91%
|-
| 29
| {{Yhdysvallat}}|| [[CACI International]]
| 6,0
| 69%
|-
| 30
| {{Euroopan Unioni}}|| [[MBDA]]
| 4,1
| 99%
|-
| 31
| {{Ranska}}|| [[Naval Group]]
| 3,8
| 99%
|-
| 32
| {{Ranska}}|| [[Dassault Aviation|Dassault Aviation Groupe]]
| 6,3
| 59%
|-
| 33
| {{Venäjä}}|| [[OSK|Objedinennaja sudostroitelnaja korporatsija]]
| 4,7
| 79%
|-
| 34
| {{Yhdysvallat}}|| [[Textron]]
| 11,7
| 30%
|-
| 35
| {{Israel}}|| [[Israel Aerospace Industries]]
| 4,2
| 84%
|-
| 36
| {{Ruotsi}}|| [[Saab]]
| 3,8
| 88%
|-
| 37
| {{Yhdysvallat}}|| [[Science Applications International Corporation]]
| 7,1
| 47%
|-
| 38
| {{Venäjä}}|| [[Taktitšeskoje raketnoje vooruženije]]
| 3,3
| 98%
|-
| 39
| {{Britannia}}|| [[Babcock International Group]]
| 5,7
| 56%
|-
| 40
| {{Yhdysvallat}}|| [[Perspecta]]
| 4,5
| 70%
|-
| 41
| {{Yhdysvallat}}|| [[Amentum]]
| 3,7
| 83%
|-
| 42
| {{Intia}}|| [[Hindustan Aeronautics]]
| 3,1
| 95%
|-
| 43
| {{Yhdysvallat}}|| [[KBR (company)|KBR]]
| 5,8
| 50%
|-
| 44
| {{Venäjä}}|| [[United Engine Corporation]]
| 3,9
| 73%
|-
| 45
| {{Yhdysvallat}}|| [[General Atomics]]
| 
| 
|-
| 46
| {{Israel}}|| [[Rafael Advanced Defense Systems|Rafael]]
| 2,7
| 98%
|-
| 47
| {{Italia}}|| [[Fincantieri]]
| 6,7
| 40%
|-
| 48
| {{Ranska}}|| [[French Alternative Energies and Atomic Energy Commission]] (CEA)
| 5,8
| 44%
|-
| 49
| {{Yhdysvallat}}|| [[Oshkosh Corporation]]
| 6,7
| 33%
|-
| 50
| {{Etelä-Korea}}|| [[Hanwha Aerospace]]
| 4,5
| 50%
|}<nowiki>*</nowiki>Lähde. SIPRI:<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sipri.org/visualizations/2023/sipri-top-100-arms-producing-and-military-services-companies-world-2022|nimeke=The SIPRI Top 100 arms-producing and military services companies in the world, 2022 {{!}} SIPRI|julkaisu=www.sipri.org|viitattu=2024-03-31|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

== Aseteollisuus Suomessa ==
Suomessa oli vuonna 2008 noin 80 aseteollisuuden yritystä, joista suurimpia [[Patria]] ja [[Sako]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.pax.fi/2008-04/suomessa-noin-80-aseteollisuuden-yritysta| Nimeke = Suomessa noin 80 aseteollisuuden yritystä| Tekijä = Jarmo Pykälä | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = PAX 04/2008 | Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.6.2022 | Kieli = {{fi}}}}</ref> Vuonna 2020 Suomi vei aseita noin 161 miljoonan euron edestä yhteensä 70 eri maahan: näistä siviiliaseiden vienti oli noin 81 miljoonaa, ja sotatuotteiden vienti noin 80 miljoonaa. Viisi suurinta vientimaata olivat [[Yhdysvallat]], [[Itävalta]], [[Arabiemiirikunnat]] ja [[Ruotsi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://saferglobe.fi/armsreport/| Nimeke = Suomen asevalvontaraportti| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ISSN 2342-3447 | Ajankohta = 2020 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = [[SaferGlobe]] | Viitattu = 1.6.2022 | Kieli = {{fi}}}}</ref> Suomi on merkittävä tekijä kansainvälisillä asemarkkinoilla: esimerkiksi Sako on Euroopan suurin kiväärinvalmistaja,<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005382654.html| Nimeke = Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa| Tekijä = Jarmo Huhtanen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = [[Helsingin Sanomat]] | Ajankohta = 26.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.6.2022 | Kieli = {{fi}}}}</ref> ja Patrian puoliksi omistama [[Nammo]] on ainoa yhtiö maailmassa, joka valmistaa maailman myydyimmän [[AIM-120 AMRAAM|Amraam]]-ohjuksen moottoreita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/uutiset/3-11665414| Nimeke = Valtionyhtiö Patrian yhteisyritys valmistaa jo kaikki USA:n tärkeimmän ja maailman myydyimmän ohjuksen moottorit – käytössä useissa konflikteissa| Tekijä = Timo Keränen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = [[Yle]] Uutiset | Ajankohta = 26.11.2020 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.6.2022 | Kieli = {{fi}}}}</ref> Väkilukuun suhteutettuna Suomi on ollut 2000-luvulla maailman 13. suurin aseiden viejä.<ref name="is-asevienti">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005588917.html| Nimeke = Näin toimii Suomen asevienti: Sotatarvikkeita kaupataan jättisummilla – panssariajoneuvoja, tarkka-ampujien kivääreitä, patruunoita...| Tekijä = Timo Myllyniemi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = [[Ilta-Sanomat]] | Ajankohta = 4.3.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.6.2022 | Kieli = {{fi}}}}</ref> Kansainvälistä asekauppaa seuraavat järjestöt ovat kritisoineet Suomen asevientiä varsinkin [[Arabiemiirikunnat|Arabiemiirikuntiin]], [[Saudi-Arabia|Saudi-Arabiaan]] ja [[Turkki|Turkkiin]] kohdistuvan viennin osalta: kaikki kolme valtiota ovat osallistuneet lähialueidensa sisällissotiin: Turkki [[Syyrian sisällissota|Syyriassa]] ja Arabiemiirikunnat sekä Saudi-Arabia [[Jemenin sisällissota (2015–)|Jemenissä]].<ref name="is-asevienti"/>

== Valvonta ja kansainväliset sopimukset ==
Aseiden tuotantoa, kauppaa ja vientiä rajoittavat niin kansallinen lainsäädäntö kuin kansainväliset sopimukset. Esimerkiksi Suomessa yrityksen on anottava aseille vientilupaa. Lupia käsittelevä viranomainen riippuu tuoteryhmästä: sekä siviili- että sotilaskäyttöön soveltuvien tuotteiden kohdalla luvan myöntää [[ulkoministeriö]], kidutusvälineiden ja kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon käytettäviin tuotteisiin luvan myöntää [[Suomen sisäministeriö|sisäministeriön]] poliisiosasto, sotatuotteiden vientiluvat myöntää [[puolustusministeriö]], ja puhtaasti siviiliaseiksi luokiteltaville tuotteille [[poliisihallitus]]. Mikäli vienti kohdistuu muualle kuin [[Euroopan talousalue|ETA]]-maihin, [[Australia|Australiaan]], [[Japani|Japaniin]], [[Kanada|Kanadaan]], [[Sveitsi|Sveitsiin]], [[Uusi-Seelanti|Uuteen-Seelantiin]] tai [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]], vienti edellyttää [[ulkoministeriö|ulkoministeriön]] ulko- ja turvallisuuspoliittista lausuntoa. Kielteinen lupapäätös vaikuttaa kaikkiin [[Euroopan unioni|EU]]-maihin: mikäli jokin EU-maa haluaa myöntää vientiluvan samalle taholle, jonne toinen EU-maa on kolmen vuoden sisään evännyt vientiluvan, sen on perusteltava, miksi kielteiseen päätökseen johtanut peruste on poistunut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://saferglobe.fi/armsreport/articles/18/?lang=fi| Nimeke = Suomen asevientilupajärjestelmä| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ISSN 2342-3447 | Ajankohta = 23.10.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = [[SaferGlobe]] | Viitattu = 1.6.2022 | Kieli = {{fi}}}}</ref>

Keskeinen asevientiä rajoittava sopimus on [[YK:n asekauppasopimus]]. Siinä muun muassa määritetään, että valtio vientilupaa ei saa myöntää, jos aseita käytettäisiin kansanmurhaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan, siviileihin kohdistuviin hyökkäyksiin tai muihin sotarikoksiin, tai jos on olemassa huomattava riski, että aseita käytettäisiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://saferglobe.fi/armsreport/articles/17/?lang=fi| Nimeke = Suomen asevientiä rajoittavat monet kansainväliset velvoitteet| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ISSN 2342-3447 | Ajankohta = 23.10.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = [[SaferGlobe]] | Viitattu = 1.6.2022 | Kieli = {{fi}}}}</ref>

Muita kansainvälisiä asevalvontasopimuksia, joissa Suomi on mukana: (Lähde: Ulkoministeriö<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://um.fi/asevalvonta-ja-aseidenriisunta| Nimeke = Asevalvonta ja aseidenriisunta| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = [[Ulkoministeriö]], [https://um.fi/asevalvonnan-yksikko Asevalvonnan yksikkö] | Viitattu = 1.6.2022 | Kieli = {{fi}}}}</ref>)
* [[Ydinaseriisunta#Ydinsulkusopimus|Ydinsulkusopimus]],
* [[Ydinkoekieltosopimus|Täydellinen ydinkoekieltosopimus]],
* [[Säännöstö pitkän kantomatkan ohjusten leviämisen estämiseksi]],
* [[Kemiallisten aseiden kieltosopimus]],
* [[Biologisten aseiden kieltosopimus]],
* [[Eräitä tavanomaisia aseita koskeva yleissopimus]] (CCW),
* [[Ottawan sopimus]], joka kieltää [[henkilömiina|henkilömiinojen]] käytön, tuotannon, varastoinnin ja siirron.

Asevalvontasopimuksia, joissa Suomi ei ole mukana:
* [[Rypäleaseiden kieltosopimus]],
* [[Ydinaseiden kieltosopimus]].

== Katso myös ==
* [[Al Yamamah]], Britannian ja Saudi-Arabian asekauppaa 1985–2007
* [[Aseidenriisunta]]
* [[Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti | Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti (SIPRI)]]
* [[SaferGlobe]], Suomen asevientiä seuraava ajatushautomo

==Lähteet==
{{viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.sadankomitea.fi/teema/pienaseet-ja-asekauppa/ Pienaseet ja asekauppa] ([[Sadankomitea]])
* [https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yhdysvallat-edelleen-aseteollisuuden-ykkonen-suomellekin-havittajia-kaupitteleva-yhtio-nousi-25-karkeen/8004670 Yhdysvallat edelleen aseteollisuuden ykkönen – Suomellekin hävittäjiä kaupitteleva yhtiö nousi 25 kärkeen] ([[MTV Uutiset]] 07.12.2020) Viitattu 2.6.2022
* [https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/asevalmistaja-sako-tanaan-100-vuotta-nain-toimii-suomalainen-aseteollisuus-nyt-ase-nayttaa-yha-samalta-mutta-ei-se-enaa-ole-sama/8102902 Asevalmistaja Sako tänään 100 vuotta: Näin toimii suomalainen aseteollisuus nyt – "Ase näyttää yhä samalta, mutta ei se enää ole sama"] ([[MTV Uutiset]] 31.03.2021) Viitattu 2.6.2022
* [http://www.therichest.com/rich-list/the-biggest/top-20-largest-arms-manufacturing-companies-in-the-world/ Top 20 Largest Arms Manufacturing Companies in the World] {{Wayback|1=http://www.therichest.com/rich-list/the-biggest/top-20-largest-arms-manufacturing-companies-in-the-world/ |päiväys=20150311073010 }} {{en}} (therichest.com 10.2.2015) Viitattu 2.6.2022
* [https://www.un.org/disarmament/ YK:n Aseistariisuntaosasto (United Nations Office for Disarmament Affairs)] {{en}} Viitattu 2.6.2022

[[Luokka:Aseteollisuus|*]]