Antikkala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee Mietoisten kylää. Paikasta Kuopiossa katso Antikkala (Kuopio)
Antikkalan kylää Hietamäentieltä nähtynä. Oikealla on Antintalon talouskeskuksen rakennuksia. Kuvan vasemmalla puolella näkyy Kotirannan tila, joka rakennettiin alun perin Antintalon vanhanväenrakennukseksi.

Antikkala on kylä Mynämäen kunnan Mietoisissa, Varsinais-Suomessa. Se sijaitsee Laajoen rannalla, Sydänperän ja Hietamäen kylän välissä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antikkalan kylässä on sijainnut kaksi taloa, Antintalo ja Haijala eli Hajala.[1] Molemmat tiloista ovat olleet rälsseinä. Antintalo kuului myös Turun tuomiokirkon omaisuuteen vuodesta 1421.[1][2] Kirkontilojen peruutusten myötä Antintalo joutui kruunun haltuun vuonna 1555, mutta Haijala säilyi rälssitilana vielä ison reduktion jälkeenkin. Antintalosta tuli yksi Mietoisten ensimmäisistä perintötiloista vuonna 1761.[1]

Antintaloon kuului 1900-luvun alussa myös Lehtimäen torppa. Lisäksi tilan mailla asui mäkitupalaisia. Haijalaan kuulunut Mäkilän torppa puolestaan liitettiin myöhemmin Karjalan kuntaan. Sodan jälkeinen asutus on syntynyt jo pääasiassa olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen.[1]

Kylämaisema ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antikkalan kyläkeskus on sijoittunut Laajoen länsirannalle, alavalle maalle ja on peltoaukeiden ympäröimä. Kylän pellot yltävät pohjoisessa Uudenkaupungin rataan asti. Kylän pellot jakautuvat kahteen erilliseen osaan, jotka Hietamäen ja Ravean kylän maat erottavat toisistaan. Kylän asutus on sijoittunut pääasiassa Hietamäentien läheisyyteen tai Lauttanpäässä sijaitsevalle erillisalueelle Pyheen taajamaan. Myös Pyheen sahan tyhjilleen jääneet rakennukset sijaitsevat kylässä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sinikka Kauko-Vainio: Mietoisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turun maakuntamuseo ja Varsinais-Suomen liitto, 1993. ISBN 951-9125-96-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kauko-Vainio: Mietoisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 46
  2. Lahtinen: Mietoinen ja muu maailma