Andrejan Zaharov
| Andrejan Zaharov | |
|---|---|
 Stepan Štšukin, Andrejan Zaharovin muotokuva, noin 1804. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. elokuuta 1761 Pietari |
| Kuollut | 8. syyskuuta 1811 (50 vuotta) Pietari |
| Kansalaisuus | venäläinen |
| Ammatti | arkkitehti |
Andrejan (Adrian) Dmitrijevitš Zaharov (ven. Андрея́н (Адриан) Дми́триевич Заха́ров; 19. elokuuta (J: 8. elokuuta) 1761 Pietari – 8. syyskuuta (J: 27. elokuuta) 1811 Pietari) oli venäläinen arkkitehti. Hänen työnsä edustavat empiretyyliä.[1]
Andrejan Zaharov syntyi virkamiehen perheeseen[1]. Hän opiskeli Pietarin taideakatemiassa Aleksandr Kokorinovin ja Ivan Starovin johdolla vuosina 1767–1782 sekä Jean-François Chalgrinin johdolla Pariisissa vuosina 1782–1786. Vuodesta 1787 lähtien Zaharov toimi taideakatemian opettajana. Vuonna 1794 hänet nimitettiin sen akateemikoksi ja vuonna 1797 professoriksi.[2]
Zaharov työskenteli aluksi Hatsinassa, jonne hän suunnitellut muun muassa Leijonasillan sekä eräitä palatsialueen rakennuksia. Vuonna 1805 hänet nimitettiin amiraliteetin pääarkkitehdiksi. Hänen päätyönsä on venäläisen empirearkkitehtuurin huippua edustava amiraliteetin rakennus Pietarissa. Zaharov suunnitteli myös maaseutukaupunkien kirkkoja ja julkisia rakennuksia.[1]
Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
-
Vapahtajan katedraali, Dnepropetrovsk. -
Aleksanteri Nevskin katedraali, Iževsk. -
Apostoli Andreaksen kirkko, Kronstadt.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 9, s. 390. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1972.
- ↑ Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 216. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1.
| ||||||||||||||||||||||
