851 Naval Air Squadron

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
851 Naval Air Squadron
Toiminnassa 1943–1945
1954–1958
1968–1984
Valtio  Yhdistynyt kuningaskunta
 Australia
Puolustushaarat merivoimat
Aselajit tukialuslentolaivue
Rooli torpedopommitus ja tiedustelu
Osa joukkoa Ison-Britannian laivaston ilmavoimia
Koko laivue
Motto Oderint Modo Metuant (antaa heidän vihata, kunhan pelkäävät meitä)
Sodat ja taistelut Atlantti 1943–1945

851 Naval Air Squadron (851 NAS) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston ilmavoimien lentolaivue, joka perustettiin alun perin lokakuussa 1943 MAC-alusyksiköksi. Euroopan sotatoimien päätyttyä laivue lakkautettiin heinäkuussa 1945. Laivue perustettiin uudelleen osana Australian asevoimia 3. elokuuta 1954 ja se lakkautettiin 1984.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivue perustettiin 1. lokakuuta 1943 Squantumissa torpedopommittajatiedustelulaivueena kalustonaan kaksitoista Avenger I -torpedopommittajaa. Se siirrettiin tammikuussa 1944 HMS Shahille Intian valtamerelle siirtymistä varten. Laivueeseen liitettiin Wildcat-lentue huhtikuussa ja elokuun aikana laivue hyökkäsi kolmea sukellusvenettä vastaan. Helmikuussa 1945 lentotukialus oli huollettavana Durbanissa, joten laivue siirrettiin maihin Stamford Hilliin ja sen hävittäjälentue lakkautettiin. Huhti-toukokuussa laivueen koneet iskivät Burman rannikkokohteisiin ja 15. toukokuuta Japanin keisarillisen laivaston risteilijää ja hävittäjää vastaan laivueen ollessa tilapäisesti sijoitettuna HMS Emperorille. Japanin antauduttua laivue palasi HMS Shahin mukana Britteinsaarille, jossa se lakkautettiin 7. lokakuuta Gourockissa.[1]

Laivueen numero siirrettiin sodan jälkeen Australian laivastolle ja laivue perustettiin uudelleen sukellusveneentorjuntakoulutuslaivueena Nowrassa 3. elokuuta 1954 kalustonaan Firefly AS.6 -koneet. Laivue kuitenkin lakkautettiin jo 13. tammikuuta 1958.[1]

Australian laivasto perusti laivueen uudelleen 2. syyskuuta 1968 sekalaivueena, jonka tehtäviin kuuluivat sukellusveneidentorjuntakoulutus, laivaston huolto, VIP kuljetukset ja yhteyslennot. Laivueen kalustona oli Tracker, C-47 ja HS.748 -koneita. Yhdysvaltain laivaston mukainen merkintä VC-851 otettiin käyttöön 1969. Vuodesta 1974 alkaen laivue lähetti osaston Broomeen rannikko- ja kalastuksen valvontaan. Lentokonesuojan tulipalon jälkeen laivue varustettiin S-2G Tracker -konein ja helmikuussa 1981 laivue aloitti öljynporauslauttojen suojauksen Bassinsalmessa. Laivueeseen liitettiin 2. heinäkuuta 1982 VC-816 ja se jatkoi palvelustaan kalustonaan kuusi S-2G Tracker ja kaksi HS.748-konetta. Laivue lakkautettiin 31. elokuuta 1984.[1]

Päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivueenpäällikköinä olivat[2]:

  • Tuke, A. M. 1. lokakuuta 1943 –
  • Fuller, M. T. 15. syyskuuta 1944 – 7. lokakuuta 1945
  • Johns, D. C. 3. elokuuta 1954 –
  • Scott, D. F. C. 3. elokuuta 1956 –
  • Wade-Brown, J. M. 12. elokuuta 1957 – 13. tammikuuta 1958
  • Lea, R. R. M. 2. syyskuuta 1968 –
  • Findlay, H. C. D. 20. huhtikuuta 1970 –

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 851 Naval Air Squadron.
  • Finnis, Bill: The History of the Fleet Air Arm from Kites to Carriers. Shrewsbury: Airlife Publishing Ltd, 2000. ISBN 1-84037-182-X. (englanniksi)
  • Wragg, David: Fleet Air Arm Handbook 1939-1945. Gloucestershire: Sutton Publishing Ltd, 2001. ISBN 0-7509-3430-1. (englanniksi)
  • Sturtivant, Ray & Ballance, Theo: The Squadrons of the Fleet Air Arm. Tornbridge, Kent: An Air-Britain Publication, 1994. ISBN 0-85130-223-8. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Sturtivant, Ray & Ballance, Theo s. 285
  2. s. 286