335-vuotinen sota
| 335-vuotinen sota | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Scillynsaaret Alankomaat | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Tappiot | |||||||
|
ei tappioita | |||||||
335-vuotinen sota (holl. Driehonderdvijfendertigjarige Oorlog) oli teoreettinen sota – oikeastaan sotatila – joka vallitsi Alankomaiden ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle kuuluvien Scillynsaarten välillä. Sotatila kesti 335 vuotta, sillä rauhansopimus Scillynsaarten ja Alankomaiden välillä unohdettiin solmia. Sodassa ei käyty yhtään taistelua. Sotatila alkoi vuonna 1651 ja rauhansopimus tehtiin vasta vuonna 1986. Nimellinen 335-vuotinen sotatila on yksi maailmanhistorian pisimmistä.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
335-vuotisen sodan juuret olivat Englannin sisällissodassa. Siinä pääministerin valtaa kannattaneet parlamentaristit ja kuninkaan valtaa kannattaneet rojalistit eli kavaljeerit taistelivat maan hallinnasta.[1] Alankomaat tuki sodan alussa kavaljeereja, mutta vaihtoi puolta kun alkoi näyttää siltä että parlamentaristit voittavat sodan.[2]
Rojalistien laivasto oli vetäytynyt Scillynsaarille ja hollantilainen amiraali Maarten Tromp päätti purjehtia sinne laivasto-osastonsa kanssa, vaatiakseen rojalisteilta korvauksia sodassa kärsityistä vahingoista.[2] Rojalistit eivät suostuneet Trompin vaatimuksiin, minkä seurauksena Tromp julisti sodan Scillynsaarille.[1] Trompin valtuuksista sodanjulistukselle on kiistelty, eikä historioitsijat ole päässet sen pätevyydestä yksimielisyyteen.[2]
Sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alankomaiden laivasto piiritti Scillynsaaria alkaen 30. maaliskuuta 1651. Kolmen kuukauden jälkeen rojalistit antautuivat, kun parlamentaristit nousivat maihin amiraali Robert Blaken johdolla. Hollantilaiset purjehtivat kotiin, mutta unohtivat peruuttaa Scillynsaarille julistamansa sotatilan.[1][2] Englannin sisällissota päättyi syyskuussa 1651 ja sotatoimet loppuivat siihen.
Vuonna 1985 scillynsaarelainen historioitsija Roy Duncan huomasi, ettei virallista rauhansopimusta ollut koskaan solmittu. Hän kirjoitti Alankomaiden Lontoon suurlähetystöön tiedustellakseen asiasta. Suurlähetystö teki asiasta selvityksen ja totesi, ettei rauhaa tosiaan ollut solmittu.[2]
Rauhansopimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Duncan kutsui Alankomaiden suurlähettilään Rein Huydecoperin käymään Scillynsaarilla ja solmimaan rauhansopimuksen. Huydecoper matkusti paikalle ja sopimus allekirjoitettiin 17. huhtikuuta 1986. Sopimukseen ei kuulunut mitään ehtoja. Huydecoper vitsaili sopimusta allekirjoittaessaan: ”On varmasti ollut kauheaa tietää, että olisimme voineet hyökätä milloin tahansa.”[1][2]