Şymkent
| Şymkent Шымкент |
|
|---|---|
 Itsenäisyyden aukio. |
|
 vaakuna |
|
  Şymkent |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunkialue |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 1 170 km² |
| Väkiluku (2025) | 1 264 492 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
Şymkent (kaz. Шымкент) on aluetasoinen kaupunki Kazakstanin eteläosassa. Se sijaitsee Tienšanvuorten länsireunalla noin sadan kilometrin päässä Uzbekistanin rajalta.[1] Kaupungissa oli 1 264 492 asukasta vuonna 2025[2].
Maantiede ja väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Türkıstanin alueen ympäröimän Şymkentin kaupunkialueen pinta-ala on 1 170 neliökilometriä. Se jakautuu hallinnollisesti Abain, Eñbekşın, Qarataun ja Äl-Farabin piireihin. Kaupungin läpi virtaa Badamjoki sivujokineen ja kanavineen.[1]
Şymkent on Almatyn ja Astanan jälkeen Kazakstanin kolmanneksi suurin kaupunki. Sen asukasmäärä on kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä. Kaupungissa oli 393 000 asukasta vuonna 1989 ja 615 000 vuonna 2009.[1]
Asukkaista 71,5 prosenttia on kazakkeja, 15,8 prosenttia uzbekkeja, 6,0 prosenttia venäläisiä, 1,8 prosenttia azereja ja 0,9 prosenttia tataareja (vuonna 2025)[3]. Vallitseva uskonto on sunnalainen islam. Kristityistä suurin osa on ortodokseja. Lisäksi on baptisteja, helluntailaisia ja adventisteja.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisen Şymkentin koillisosassa sijaitsee Sairamin muinaislinna, joka on yhdistetty silkkitien kauppapaikkana toimineeseen Isfidžabiin. Sairam oli seudun tärkein kaupunki 1700-luvulle saakka.[1]
Şymkent mainitaan ensimmäisen kerran Timur Lenkin sotaretkiin liittyen vuonna 1365/1366. Kaupungin keskustassa on säilynyt osa Şymkentin muinaislinnan raunioista, joiden kaivaukset ovat osoittaneet paikan olleen asuttu jo ennen ajanlaskun alkua. Tuolloin ilmeisesti Sogdianaan kuulunut alue oli 800-luvulta lähtien samanidien ja myöhemmin karakhanidien alainen. Mongolit valtasivat sen 1200-luvulla. 1500-luvun alusta lähtien Şymkent kuului Kazakkien kaanikuntaan. Siitä tuli seudun keskuspaikka Džungarian kaanikunnan hävitettyä Sairamin vuonna 1723.[1]
1800-luvun alussa Şymkentistä tuli yksi Kokandin kaanikunnan tärkeimmistä linnoituksista, joka toimi kaanin käskynhaltijan asuinpaikkana. Venäläiset valtasivat sen Mihail Tšernjajevin johdolla vuonna 1864. Şymkent kuului aluksi Turkestanin alueeseen, ja vuonna 1867 siitä tuli Syrdarjan alueeseen kuuluneen kihlakunnan keskus. Kaupungin venäjänkieliseksi nimeksi vakiintui Tšimkent, joka muutettiin vuonna 1992 muotoon Šymkent. Vuosina 1914–1921 kaupungin virallisena nimenä oli Tšernjajev.[1]
Şymkent oli vuosina 1924–1928 Kazakstanin Syrdarjan kuvernementin ja vuosina 1928–1930 piirikunnan hallinnollinen keskus. Vuodesta 1932 lähtien se toimi Etelä-Kazakstanin (vuosina 1962–1992 Şymkentin) alueen keskuksena. Kaupunki erotettiin nykyisestä Türkıstanin alueesta erilliseksi hallintoyksiköksi vuonna 2018.[1]
Şymkentistä muodostui neuvostoaikana huomattava teollisuuskeskus. Kaupunkiin rakennettiin 1930-luvulla maan suurin lyijytehdas, ja toisen maailmansodan aikana sinne evakuoitiin 17 teollisuuslaitosta.[1]
Liikenne ja talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Şymkent on tärkeä liikennekeskus. Sieltä on maantieyhteydet Uzbekistaniin, Qyzylordan, Aqtöben ja Oralin kautta Venäjälle sekä Tarazin ja Almatyn kautta Kiinaan. Kaupungin kautta kulkee Turkestanin–Siperian rautatie, ja siellä on myös kansainvälinen lentoasema. Julkisesta kaupunkiliikenteestä vastaavat linja-autot ja pikkubussit.[1]
Kaupungin bruttokansantuote oli 4 026,6 miljardia tengeä vuonna 2023, mikä on 3,4 prosenttia Kazakstanin bruttokansantuotteesta. Kaupan osuus on 22,2 prosenttia, teollisuuden 20,8 prosenttia, liikenteen 5,5 prosenttia ja rakentamisen 5,1 prosenttia.[4]
Suurimmat teollisuuden alat ovat öljynjalostus, elintarviketeollisuus, kemian teollisuus, koneenrakennus ja kevyt teollisuus. Şymkentissä toimii muun muassa Kazakstanin suurin öljynjalostamo, muuntajatehdas, maatalouden ja öljyteollisuuden laitteita valmistava konepaja sekä lääke- ja rakennustarviketeollisuutta. Maatalous on erikoistunut karjanhoitoon, mutta tuottaa myös viljaa ja vihanneksia.[1]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Şymkentissä toimii kymmenen korkeakoulua, joihin kuuluvat muun muassa Etelä-Kazakstanin yliopisto, lääketieteellinen akatemia, humanistis-teknillinen yliopisto ja Akateemikko Quatbekovin kansojen ystävyyden yliopisto. Lisäksi on muun muassa maatalouden tutkimuslaitos.[1]
Şymkentin kirjastoja ovat Türkıstanin alueen tieteellinen kirjasto, Kazakstanin tieteellis-teknisen kirjaston Etelä-Kazakstanin osasto, Etelä-Kazakstanin alueen lastenkirjasto ja kaupungin kirjastolaitos. Kulttuurilaitoksiin kuuluvat Türkıstanin alueen kotiseutumuseo, filharmonia, musiikkioppilaitos, kazakin-, venäjän- ja uzbekinkieliset draamateatterit sekä ooppera- ja balettiteatteri.[1]
-
Vuoristopuro kaupungin laidalla. -
Nikolain kirkko -
Aluesairaalan rakennus. -
Nukketeatterin rakennus. -
Prospekt Miraa kaupungin keskustan tuntumassa. -
Šymkentin rautatieasema.
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m Šymkent Bolšaja rossijskaja entsiklopedija. Viitattu 12.10.2025.
- ↑ Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po polu i po tipu mestnosti na 1 aprelja 2025 goda Qazstat. Viitattu 12.10.2025.
- ↑ Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po otdelnym etnosam i vozrastnym gruppam na natšalo 2025 g. Qazstat. Viitattu 12.10.2025.
- ↑ Prognoz sotsialno-ekonomitšeskogo razvitija goroda Šymkent na 2025–2029 gody Akimat goroda Šymkent. Viitattu 12.10.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Şymkent Wikimedia Commonsissa
