Lähdekoodi sivulle Ķemerin kansallispuisto

{{Luonnonsuojelualue
| nimi              = Ķemerin kansallispuisto
| alkuperäinen nimi = {{k-lv|Ķemeru nacionālais parks}}
| kuva              = 20150523-03(Lielais Ķemeru tīrelis).jpg
| kuvateksti        = Ķemerin iso suo
| sijainti          = [[Vidzeme]], [[Zemgale]] ja [[Riianlahti|Riianlahden]] kaakkoisosa, [[Latvia]]
| lähin_kaupunki    = [[Jūrmala]]
| koordinaatit      = 
| ala               = 36&nbsp;184 ha<ref name="iadtĶemerin" /></br>tai 38&nbsp;165 ha<ref name="dabaĶemerin" />
| perustettu        = 1997
| kävijämäärä       = 
| kävijävuosi       = 
| hallinto          = Salas-maalaiskunta Babīten [[Piirikunta|piirikunnassa]], [[Vidzeme]]n alueella</br>Lapmežciema- ja Smārdes-maalaiskunnat Enguren kunnassa [[Zemgale]]n alueella</br>Valgundes-maalaiskunta [[Jelgava]]n piirissä [[Zemgale]]n alueella</br>Džūkstes- ja Slampes-maalaiskunnat Tukumsin piirissä</br>Jūrmalan kaupunki<ref name="iadtĶemerin" />
}}
'''Ķemerin kansallispuisto''' ({{k-lv|Ķemeru nacionālais parks}}) on vuonna 1997&nbsp;perustettu suojelualue [[Itämeri|Itämeren]] rannalla Vidzemen alueella [[Latvia]]ssa<ref name="rozentalsĶemerin" /> noin 50&nbsp;km etäisyydellä pääkaupungista [[Riika|Riiasta]].<ref name="latviatravelĶemerin" />

Ķemerin kansallispuisto on noin 36&nbsp;184<ref name="iadtĶemerin" /> tai 38&nbsp;165 <ref name="dabaĶemerin" /> (joidenkin mukaan jopa 38,2&nbsp;tuhannen<ref name="tropiĶemerin" />) [[hehtaari]]n laajuinen [[kansallispuisto]], josta 1954&nbsp;hehtaaria kuuluu Riianlahteen ja loput on metsää ja suota. Sen mm. Kaņieris-järvi on kansainvälisesti merkityksellinen Ramsar-kosteikkoalue.<ref name="tropiĶemerin" /><ref name="votpuskĶemerin" /><ref name="tonkostiĶemerin" /> Puiston hallinto- ja opastuskeskus toimii historiallisessa ja kulttuuriympäristöllisessä “Meža mājassa” eli ”Metsätalossa”<ref name="sabiedribaĶemerin" />, kansallisromanttisessa tyylissä rakennetussa rakennuksessa, jossa aikaisemmin on toiminut sekä ravintola että sanatorio ja jonka vieressä on tarjolla luontopolku kosteikkometsään.<ref name="sabiedribaĶemerin" />
Tämä on Latvian kolmanneksi suurin kansallispuisto [[Gaujan kansallispuisto|Gaujan]] ja maan itäosassa sijaitsevan [[Rāznan kansallispuisto]]n jälkeen.<ref name="visittukumsĶemerin " /> Ķemerin kansallispuisto on tunnettu useista sekä sammaleisistä [[Keidassuo|keidas]]- että ruohoisista [[Avosuo|avosoistaan]].<ref name="apskatesvietaĶemerin" />

Kansallispuisto perustettiin kansallisesti merkittävänä erityissuojelualueena vuonna 1997<ref name="vestureĶemerin" /> edistämään matalien vesien ja kosteikkoalueiden synnyttämien järvien ja laajojen soiden olosuhteita ja ekosysteemejä Riianlahden länsirannikolla, suojelemaan harvinaisia kasvilajeja ja sekä Kaņieris- että Slokas-järvien kasvillisuutta, kivennäisvesien lähteiden ja sapropelimudan<ref name="tropiĶemerin" /> muodostumisprosesseja ja -alueita. Ķemerin kansallispuiston kasveista 25% on niitä kasveja, jotka löytyvät Latvian punaisen kirjan sivuilta.<ref name="dabaĶemerin" /> Ķemerin kansallispuisto on hyvin monimuotoinen alue paitsi luonteeltaan myös kulttuurihistoriallisesti ja siihen kuuluu vanhan sanatorion ja kirkon välissä oleva laaja Ķemerin puisto muistomerkkeineen.<ref name="kulturasĶemerin" /> Aikaa myöten kansallispuiston eri osia on käytetty hyvin erilaisiin tarkoituksiin<ref name="kulturasĶemerin" /> ja sen perustamisen jälkeen alueella on toteutettu useita laajoja kosteikkojen kunnostamishankkeita. Suurimpia niistä on Slampe-joen mutkien palauttaminen ja vedenpinnan nostaminen Ison Ķemeri-suon koillisosassa.<ref name="dabaĶemerin" /> Vuodesta 2004&nbsp;Ķemerin kansallispuisto on kuulunut [[Natura 2000]]-suojeluohjelmaan. Vuosi 2006&nbsp;oli merkittävä Ķemerin kansallispuiston historiassa, koska se hyväksyttiin [[EUROPARC Federaatio]]on ja se liittyi luonnonsuojelujärjestöjen liiton EUROSITE (eli eurooppalaisen luonnonhoidon katto-organisaation) jäseneksi.<ref name="iadtĶemerin" />

== Yhteydet ==
Soinen ja järvien Ķemeri sijaitsee keskellä Latviaa<ref name="kurortĶemerin" /> lähellä kylpyläkaupunkia [[Jūrmala]]a noin 6 km etäisyydellä Riianlahdesta. Vuonna 1877&nbsp;avattiin Riian ja [[Tukums]]in välinen rautatie ja sen yhteydessä Ķemeriin rakennettiin ensimmäinen rautatieasema. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana tuhoutunut rautatieasema rakennettiin arkkitehdin Arthur Medlingerin kaavan mukaisesti uudelleen sotienvälisenä vuonna 1922<ref name="sabiedribaĶemerin" /><ref name="bukletikrievuĶemerin" /> ja se on säilynyt nykypäivään saakka pienin muutoksin. Vielä kerran asemarakennus kunnostettiin [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen ja siellä sijaitsee Ķemerin polkupyöränvuokrausasema.<ref name="vesturiskaisĶemerin" /> Lomakeskuksen suosion kasvaessa jo kesällä 1911&nbsp;otettiin käyttöön junaliikenne Ķemeristä suoraan [[Moskova]]an. Kesällä vuonna 1912, kaksi vuotta kestäneen rakentamisen jälkeen, avattiin 6&nbsp;km pituinen sähköinen raitiovaunulinja rautatieasemalta [[Jaunķemeri]]n uimarannalle.<ref name="sabiedribaĶemerin" /><ref name="celotajsĶemerin" />

Puisto rajoittuu Riianlahteen Jūrmalan länsipuolella<ref name="kohosuoĶemerin" /> ja kaupungin rautatieasemalta tähän on 11,5&nbsp;[[kilometri]]ä. Puisto sijaitsee 40,5&nbsp;km päässä [[Riian kansainvälinen lentoasema|Riian kansainvälisestä]] ja 20,5&nbsp;km päässä Jūrmalan lentoasemasta. Puiston vierestä kulkee moottoritie [[Eurooppatie E22|Е22]] ja Riian ja [[Ventspils]]in välinen maantie А10.<ref name="turyĶemerin" /> Julkisilla liikennevälineillä Riiasta puistoon on tunnin ajomatka ja perille Ķemerin asemalle pääsee joko Riika–Ķemeri- tai Riika–Jūrmala–Tukums-junalla. Busseista Riian ja Ventspilsin tai Riian ja [[Kuldīga]]n väliä kulkeva pysähtyy pysäkille "Ķemeri pagrieziens" ja Sloka (Jūrmalan kaupunginosa)–Ķemeri-reittiä ajava linja-auto nro 6&nbsp;pysäkillä ”Meža māja”.<ref name="veidnesĶemerin" /> Jūrmalasta pääsee vielä Buldurin nimisen lähialueen kautta Ķemeriin minibussilla nro 10<ref name="liverigaĶemerin" /> ja Riiasta minibussilla nro 11.<ref name="mestparkĶemerin" />

Noin 2&nbsp;km: n päässä Ķemeristä (rautatieasemalta n. 2,5&nbsp;km) sijaitseva puisto ja Metsätalon opaskeskus on vierailijoille avoinna alkaen 1. toukokuuta 30. syyskuuhun saakka.<ref name="apskatesvietaĶemerin" />

== Ķemerin historiallinen lomakeskuspuisto ==
Ķemeristä tuli asuttu paikkakunta parantavien rikkilähteiden ansiosta, joita alun perin kutsuttiin lähimmän asutuskeskuksen mukaan Slokas- tai pyhiksi lähteiksi.<ref name="vestureĶemerin" /> Vaikka lähteiden parantavat ominaisuudet olivat olleet paikallisten tiedossa jo vuosisatojen ajan, tiheät metsät, laajat suot ja yhteyksien puute vaikeuttivat niiden käyttöä. Vuodesta 1838&nbsp;vuoteen 1995&nbsp;Ķemerissä toimi eliittilomakeskus, jossa parannukseen käytettiin Ķemerin alueen rikkipitoisia vesiä.

=== Paikannimi ===
Tarina kertoo, että XIX vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla alueella asui yritteliäs metsänhoitaja Anša Kemeri, joka ensimmäisenä huomasi paikallisten vesien parantavat ominaisuudet. Lähdevesi oli kirkasta, väritöntä, sillä oli voimakasta rikkivetyhajua ja suolaisuuden lisäksi karvasta makua. Lähteille oli mahdollista päästä vain kävelemällä Kūdrasta metsäpolkua pitkin tai veneellä pitkin Slocene (joen)–Slokas-järven–Vērsupīte-joen muodostamaa vesiväylää. Metsän tarkkailun lisäksi A. Kemeri otti tehtäväkseen kaikkien tänne tulevien opastuksen ja hän jopa rakensi tänne ensimmäisen talon, jossa oli alkeellisia kylpyjä<ref name="renatar2Ķemerin" /> ja jossa vieraat saattoivat yöpyä.<ref name="tonkostiĶemerin" /> [[File:Vēršupīte pie dzelzceļa.JPG|thumb|200 px|left|Vēršupīte -joki]]
Paikannimen Ķemerin alkuperä liittyy sekä metsämiehen sukunimeen että Slokan alueen taloihin, joita mainitaan [[Kuurinmaa]]n herttua [[Gotthard Kettler]]in asiakirjoissa vuonna 1561, ja joiden joukossa oli maanviljelijän Caspar Ķemmeran talo.<ref name="renatar2Ķemerin" /> Vasta 1800-luvulla lomakohde sai nimen Ķemeri.

===Perustamisen alkuhetket===
Aluksi lähdevettä kannettiin soisesta, vaikeasti tavoitettavasta paikasta kahteen läheiseen metsätaloon, joissa tarjottiin kylpyjä. Joidenkin lähteiden mukaan kylpyammeina käytettiin paikallisten talonpoikien tammesta tehtyjä kaukaloita.<ref name="ozonĶemerin" /> Ensimmäiset potilaat tulivat Ķemeriin jo vuonna 1796, mutta kiinnostus rikkilähteiden käyttöönotosta sairauksien hoitoon kasvoi sen jälkeen, kun oltiin tehty rikkiveden kemiallinen analyysi. Vuonna 1801&nbsp;Pietarin lääketieteellinen neuvosto määräsi farmaseutti T. Lovitzin [[Baldone]]en tutkimaan rikkivettä  ja useita vuosia myöhemmin kivennäisvesianalyysien parissa jatkoi Riian apteekkari (joidenkin lähteiden mukaan Tarton yliopiston alun perin riikalainen professori<ref name="renatar2Ķemerin" />) D. Grindels. Slokan asukkaat avasivat ensimmäiset täysihoitolat Ķemerissä vuonna 1818.<ref name="vestureĶemerin" /> Vierailijoiden tarpeisiin tarkoitetut ensimmäiset julkiset rakennukset ja ajotie Ķemeristä Sloka–Tukums-päätielle rakennettiin 1800-luvun loppupuolella–1920-luvulla. Potilaiden joukossa oli Baltian kenraalikuvernööri kreivi von Pālens, jota hoidettiin Ķemerissä 1930-luvulla. Hänen ehdotuksestaan Venäjän tsaarivaltio myönsi maata ja varoja lomakeskuksen rakentamiseen. Vuonna 1836&nbsp;saatiin ensimmäiset tontit ja rakennettiin ensimmäinen hallintorakennus. Tsaari [[Nikolai I]] antoi vuonna 1838&nbsp;kylpylän perustamiseen 100&nbsp;tuhatta [[Venäjän rupla |ruplaa]] ja 760&nbsp;hehtaaria (joissakin lähteissä luku on 677&nbsp;hehtaaria) metsämaata puistoa varten. Ensimmäiset 20&nbsp;kylpyammetta asennettiin vuonna 1838, ja sitä pidetään lomakohteen perustamisajankohtana.<ref name="renatar2Ķemerin" />

Vuonna 1839 aloitettiin<ref name="sabiedribaĶemerin" /> ja v. 1851&nbsp;perustettiin Ķemerin lomakeskukseen Riian maisema-arkkitehdin (joidenkin lähteiden mukaan puutarhurin<ref name="renatar2Ķemerin" />) [[Heinrihs Vāgners |Kārlis Heinrihs Vāgners]]in suunnittelema n. 760 hehtaarin kokoinen maisemapuisto. Tämä laaja puisto muutti Ķemerin maailmanluokan terveyskylpyläksi.<ref name="ozonĶemerin" /> Ķemerin puistoon kuului monia pienarkkitehtuurisia elementtejä kuten [[Paviljonki|paviljongit]], [[rotunda]]t ja sillat, myös Vēršupīte-joki ja keinotekoisesti luodut kanavat. Ķemerin puisto on Latvian vanhin ja suurin julkinen puutarha Riian ulkopuolella, jossa 1930-luvulla puistopolkujen kokonaispituus oli 15&nbsp;km.<ref name="bukletikrievuĶemerin" /><ref name="smotriidelaiĶemerin" /> Vuonna 2009 aloitettiin puiston ja sen arkkitehtonisten kohteiden peruskorjaus.

===Kulttuurihistorialliset rakennukset===
Kansallispuiston alueella dolomiittiesiintymien ja laajojen soiden vuorovaikutuksen seurauksena muodostui rikkivetyä ja mineraalivedenlähteistä 2&nbsp;on lomakeskuspuiston alueella. Toinen niistä sijaitsee puiston päätien alussa pitsikoristeisen lehtimajan vieressä ja on yksi suosituimmista lähteistä, jossa rikin tuoksuinen lähdevesi virtaa liskoa muistuttavasta patsaasta.<ref name="vesturiskaisĶemerin" /> Joidenkin mukaan tämä "Ķirzaciņa" eli pienen liskon niminen lähde oli kuudes 1800-luvun lopussa löydetty rikkilähde Ķemerissä. Rikkilähteen paviljonki rakennettiin 1800–1900-lukujen vaihteessa, on ainoana säilynyt alkuperäisessä muodossaan ja on eräs 1900-luvun alun puistoarkkitehtuurin esimerkkejä. Liskoveistos luotiin vasta vuonna 1949<ref name="bukletikrievuĶemerin" />, ennen sitä sen paikalla oli delfiinin selässä ratsastava poika.<ref name="renatar2Ķemerin" /> Ķemerin hotellin ja Meža mājan välisessä metsässä vaikeasti löydettävissä olevaa toista rikkilähdettä edustavat sammakko- tai rupikonnapatsaan jäännökset.<ref name="votpuskĶemerin" />

• vuosina 1933–1936&nbsp;Kurzemen metsään rakennettiin saksalais-baltialaista alkuperää olleen latvialaisen arkkitehdin [[Eižens Laube]]n [[Uusklassinen arkkitehtuuri | uusklassiseen tyyliin]] suunnittelema  vaikuttavan kokoinen, viisikerroksinen hotellirakennus, jossa keskellä on torni. Käytössä on runsaasti pylväitä, kaiteita, pilastereita ja reunuksia ja 1930-luvulla hotelli olikin yksi moderneimmista Euroopassa. Valtion varoilla valmistunut rakennus on esimerkki neoeklektismistä Latvian arkkitehtuurissa ja on lomakohteiden konstruktivismin arkkitehtoninen symboli.<ref name="novyjstaryjĶemerin" /> Koska tämä monoliittinen muodostelma luo vaikutelman linnasta, rakennus tunnetaan myös nimellä ”valkoinen palatsi” tai ”valkoinen laiva” ("valkoinen linna" tai "valkoinen alus"<ref name="sabiedribaĶemerin" /><ref name="kurortsĶemerin" />). [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] aikana hotellissa oli 300&nbsp;paikkainen Ķemeri-kylpylä. Tähän päivään mennessä säilynyt on itse rakennus, osittain aulan, musiikkisalongin, kirjaston ja ruokasalin sisätilat sekä erilaiset taideteokset. Tämän vanhan sanatorion omistajana on ollut liikemiehiä ja mm. sijoittaja [[Saudi-Arabia]]sta, joiden päämääräksi on ollut kunnostaa se luksushotelliksi.<ref name="vesturiskaisĶemerin" /><ref name="vtumaneĶemerin" /> Vuonna 2003&nbsp;Kempinski-ketju kiinnostui kylpylästä.<ref name="samoupravlenijaĶemerin" />
[[File:Ķemeri park - panoramio - Paul Berzinn.jpg|thumb|Paviljonki ”Rakkauden saareke”]]
• vuonna 1929&nbsp;valmistunut arkkitehdin [[Frīdrihs Skujiņš]]in suunnittelema Ķemerin vesitorni on osa Latvian teollisuusperintöä. Torni on 42 metrin korkuinen ja se piti samanaikaisesti juoma- ja kivennäisvesivarantoja, sen tilavuus oli 100&nbsp;[[Kuutiometri|m³]] ja ennen toista maailmansotaa lomakohteen vieraat saattoivat ihailla Ķemerin ympäristöä tornin yläosassa olleelta varustetulta näköalatasanteelta.<ref name="sabiedribaĶemerin" /><ref name="vesturiskaisĶemerin" />

• keinotekoisella saarella sijaitseva rotundapaviljonki “Rakkauden saareke” rakennettiin 1800-luvun lopussa ja sisustettiin runsailla puuveistoksilla. Paviljonki tuhoutui ensimmäisen maailmansodan aikana ja modernin klassismin tyylinen kivinen rotunda rakennettiin vuonna 1928. Myös tämä rakennus on arkkitehdin Frīdrihs Skujiņšin suunnittelema (puuttuu tieto, kumman, puisen vai kivisen).<ref name="renatar1Ķemerin" /> Tämä oli kahvilapaviljonki, jossa lomakohteen vieraille tarjottiin virvoitusjuomia, teetä ja välipaloja, viihdettä varten tänne asennettiin radio ja täällä oli venelaituri.<ref name="sabiedribaĶemerin" />

• ensimmäinen valtion uimalaitos, Ķemerin kylpylä rakennettiin vuonna 1838&nbsp;valtion maalle, jonka tsaari Nikolai I antoi rikkivedenparannuslaitoksen tarpeisiin. Tätä vuotta pidetään lomakohteen perustamisvuotena. Ensimmäisen maailmansodan aikana Ķemerin piirissä aktiivinen sodankäynti tuhosi lomakohteen, mutta sodan jälkeen paikkakunta toipui nopeasti ja vuonna 1928&nbsp;myönnettiin sille kaupungin oikeudet.<ref name="kurortsĶemerin" /> Toisen maailmansodan jälkeen tähän perustettiin Ķemerin kylpylän poliklinikka, joka nykyään on ainutlaatuinen kompleksi ja se on yksityisomistuksessa.

Koska lomakohteisiin kokoontui eri kansallisuuksia ja uskontoja edustavia ihmisiä, 1990-luvulla Ķemeriin rakennettiin kolme kirkkoa – [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksinen]], [[Luterilaisuus|evankelis-luterilainen]] ja [[Katolinen kirkko|katolinen]]. Kaikki kolme rakennusta ovat säilyneet nykypäivään saakka ja ovat suojelunalaisia kulttuurimuistomerkkejä.<ref name="sabiedribaĶemerin" />

• vuonna 1893&nbsp;rakennettiin Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin ristikupolinen ortodoksinen kirkko kellotorneineen. Venäläis-balttilaisen arkkitehdin Vladimir Lunskin ilmaiseksi kehitelleiden suunnitelmien mukaan se on rakennettu Pohjois-Venäjälle perinteiseen puukirkkojen arkkitehtoniseen tyyliin. Lähistölle haudattiin 97&nbsp;ensimmäisen maailmansodan aikana kaatunutta venäläistä sotilasta, joille mustan marmorisen ristin muotoinen muistomerkki avattiin vuonna 1925. Lähellä kirkkoa on veljeshautausmaa ja muistomerkkejä Neuvostoliiton sotilaille, jotka menehtyivät toisen maailmansodan aikana. Tämä on Ķemerin vanhin kirkko, joka epäilemättä on rakennettu ilman yhtäkään naulaa.

• Ķemerin evankelis-luterilainen kirkko on rakennettu vuonna 1897&nbsp;uusgoottilaiseen tyyliin ja se oli lomakohteen ensimmäinen 1800-luvun [[tiili]]rakennus.<ref name="vesturiskaisĶemerin" /> Saksalaista alkuperää insinöörin ja arkkitehdin Heinrich Scheelin (Heinrihs Šēlsin) suunnittelemassa kirkossa on esillä latvialaisen taiteilijan Indriķis Zeberiņšin alttarimaalaus ”Kristus parantaa sairaan” ja muistolaatta [[Latvian vapaussota |Latvian vapaussodassa]] kaatuneille Ķemerin asukkaille.<ref name="bukletikrievuĶemerin" />

• roomalaiskatolinen Pyhän Johannes Kastajan kirkko on vuonna 1899&nbsp;rakennettu puinen rakennus, jossa on torni ja joka on edelleen nuorin Ķemerin kirkoista.<ref name="bukletikrievuĶemerin" />

• vuonna 1932&nbsp;tai 1933<ref name="renatar1Ķemerin" /> rakennettu arkkitehdin Frīdrihs Skujiņšin muuraus- ja puurakenteiden yhdistelmänä suunnittelema ravintola "Jautrais ods" e. ”Iloisen hyttysen” ruokokattoinen rakennus on Latvian kansallisromanttisen arkkitehtuurin kirkkain edustaja.<ref name="kurortsĶemerin" /> Ravintola oli alueella laajalti tunnettu. Vuonna 1951&nbsp;tähän perustettiin erikoistunut lastenkylpylä "Meža māja" (Metsätalo).<ref name="sabiedribaĶemerin" /> Vuonna 1979&nbsp;täällä kuvattiin [[Otos (elokuvataide) |otoksia]] [[Igor Maslennikov]]in ohjaamaan televisiosarjaan "Sherlock Holmesin ja tohtori Watsonin seikkailut".<ref name="bukletikrievuĶemerin" /> Vuodesta 1997&nbsp;lähtien Ķemerin kansallispuiston perustamisen myötä Meža mājasta tuli hallintorakennus ja samalla moderni infokeskus vierailijoille sekä paikka monille ympäristökasvatustapahtumille. Meža mājan takana sijaitsee pitkospuukäytävä erittäin kosteaan, luonnolliseen [[Tervaleppä |mustaleppä]]metsään. Polun pituus on 0.6&nbsp;km.

== Kansallispuiston kuvaus ==
[[File:Kemeri swamp.jpg|thumb|left|170px|Pitkospuut Ķemerin suolla]] Täällä on yksi Latvian tunnetuimmista ja suurimmista noin 60&nbsp;[[neliökilometri]]n laajuinen valtaisa ja turverikas Suuri Ķemerin suo (Lielais Ķemeru tīrelis Boļes Ķemera purvs)<ref name="tonkostiĶemerin" /><ref name="apskatesvietaĶemerin" /><ref name="maanlaheistaĶemerin" />, erityisyytenään pienten järvien labyrintti, johon johtaa yli kolmen kilometrin pituinen polku.<ref name="bolotĶemerin" /> Kansallispuiston soista toiseksi isoin on Raganu, jossa esiintyy suota rikastavia rikkilähteitä ja 0.8&nbsp;km pituinen [[Pitkospuut|pitkospuupolku]].<ref name="tropiĶemerin" /><ref name="turgidĶemerin" /> Ķemeri tiedetään mineraalipitoisista, rikkivety- e. kivennäisvesilähteistä ja parantavista mutavarastoista, sen ympäristöstä löytyy runsaasti mineraaleja ja biologisesti arvokkaita niittyjä. Harvinaisena luonnonilmiönä Ķemerin maanpinnassa on yli 30&nbsp;rikkilähdettä, joiden parantavien ominaisuuksien ansiosta paikkakunnalla on takanaan yli 160 vuotta lomakohdeperinteitä. Puiston alueen halki virtaa huhtikuisin ja toukokuisin tulviva Vēršupīte-joki, tässä sijaitsevat Kanieris- ja Slokas-järvi, entisiä [[Litorinameri|Litorinameren]] [[Laguuni|laguuneja]], joiden kaislikoissa viihtyviä lintuja voi seurata Kaniera Pilskin (Kaniersin muinaislinnan) luontopolulla (Laipa) tai näkötornista. Puistossa on useita retkireittejä: kosteaan leppämetsään johtavan lisäksi vaihtoehtoina on kolme, joko 16, 17&nbsp;tai 22&nbsp;kilometrin pituista reittiä Valguma-järven läheisyydessä, kävelytie suon läpi, mäen polku, pyöräilyreittejä ja useita luontopolkuja, mm. paljain jaloin kuljettava polku (1,2&nbsp;km)<ref name="takasĶemerin" /><ref name="valgumaĶemerin" /><ref name="mestparkĶemerin" />, sekä 3&nbsp;tornia lintujen tarkkailemiseksi. Näkötorneista yksi on rakenteiltaan kelluva, josta voi vakoilla vesilintuja.<ref name="tonkostiĶemerin" /><ref name="vesturiskaisĶemerin" />

[[File:Fisherman&#039;s shack in Lapmezciems - panoramio.jpg|thumb|200px|Kalastajan laituri Lapmežciemsissa]]
Puiston alueesta 57% on metsää, 24% suota ja 10% pintavesistöä eli pääasiassa kosteikkoja ja Ķemerin eteläpuolella sijaitsevaa suomaata, joihin kuuluu seitsemän suota, kolme isoa linturikasta järveä, Kaņieris, Slokas- ja Valguma-järvi, kaksi jokea lukuisine sivujokineen ja rannat.<ref name="kurortĶemerin" /> Metsämassiivien ja Vēršupīte-joen tulva-alueiden välissä avautuvat biologisesti arvokkaat niityt, joissa laiduntavat sekä metsäneläimet että villilehmät ja -hevoset.<ref name="dabaĶemerin" /> Puiston keskiosan valtavat korkeat sammalsuot. Ķemerin kansallispuisto erottuu ekojärjestelmien moninaisuudellaan, johon kuuluvat lähes kaikki Latvian leveysasteille tunnusomaiset metsätyypit mm. kosteat mustaleppämetsät, ja jossa rannikolle on ominaista pääasiassa valkoiset hiekkarannat, herkkä dyynikasvillisuus ja kuivat mäntymetsät.<ref name="latviatravelĶemerin" /> Geologian näkökulmasta puisto sijaitsee Litorinameren entisillä rannoilla, johon dyynit ja järvet syntyivät. Puiston luoteisosassa on kumpuja ja Valguma-järvi, jonka syvyys on 30&nbsp;metriä.<ref name="tonkostiĶemerin" /> 
Kansallispuiston alueella on jäänteitä sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikaisista mm. v. 1915&nbsp;kaivetuista juoksuhaudoista ja hautausmaista.<ref name="votpuskĶemerin" /><ref name="tonkostiĶemerin" />

Kansallispuisto sisältää 3&nbsp;tai jopa 4&nbsp;vyöhykettä. Puiston koko alue ei kuulu valtion omistukseen ja sitä ympäröivällä puskurivyöhykkeellä asuu nykyään 3&nbsp;500 paikallista ihmistä. Asukkaiden pääasiallinen toimeentulo on kalastus. Seuraavat vyöhykkeet ovat suojattua aluetta että suunniteltu estämään puistoon kuuluvan maan laitonta käyttöä. Lopuksi on kansallispuiston keskeinen vyöhyke ja erityisen suojattu luonnonsuojelualue, johon vierailijoille pääsy on estetty.

===Kansallispuiston erikoisuudet===
[[File:Ķemeru purva panorama.jpg|thumb| left| 300px|Ķemerin suota]]
• Suuri Ķemerin suo (''Lielais Ķemeru tīrelis'') ja sen nummipolut (''Lielā Ķemeru tīreļa taka''). Suon pinta-ala on 5&nbsp;000<ref name="tireliĶemerin" />–5&nbsp;600<ref name="kurortĶemerin" /> hehtaaria ja ikä on n. 8&nbsp;000 vuotta. Sille on ominaista pitkulaisten järvien tai suonsilmäkkeiden labyrintti, joka antaa sille erityisen ilmeen.<ref name="tireliĶemerin" /> Puiset kävelytiet johtavat keskelle sammalien, matalien mäntyjen, pienten tummien lampien, suopursujen, lihansyöjäkasvisukua [[Kihokit|kihokkien]], pienten [[liro]]jen, [[västäräkki]]en, [[Metsäkirvinen|metsäkirvisten]] ja [[Kurjet|kurkien]] elinympäristöä. Lyhyempi kierros on n. 1,4&nbsp;ja pidempi, n. 3,4&nbsp;kilometrin pituinen tarjoaa näkymät suolle havaintoalustalta.<ref name="tiireļatakaĶemerin" />
[[File:Raganu purvs (17).jpg|thumb|Raganu-suo]]
• Raganu-suo (''Raganu purvs'') on yksi rikkivedenlähdepaikoista kansallispuistossa. Rikkipitoinen vesi on syynä suon ekosysteemiin ja sen lampien tunnusomaiseen, erikoiseen kasvistoon ja väriin.<ref name="raganamĶemerin" /> Paikoissa, joissa rikkilähteitä virtaa, kasvaa kalsifiilisia kasveja, koska lähteiden vesi sisältää runsaasti [[kalsiumkarbonaatti]]a. Reitti pitkospuilla läpi ylemmän suon rikkilammille sijaitsee Raganu-suon länsireunassa, polun pituus on 0.8&nbsp;km ja polulla käynti on sallittu vain puiston oppaan saattamana.<ref name="koskatitĶemerin" />
• Kanieris-järvi (''Kaņiera ezers'') on yksi kansallispuiston parhaimmista lintujen tarkkailupaikoista. Tähän on rakennettu lintujen tarkkailutorni ja siellä tie johtaa Latvian suurimman [[Kataja|katajikon]] läpi. Tutustuakseen kaislikoissa eläviin lintuihin järven yli on ponttoneille asetettuina kaislikonsillat.<ref name="apskatesvietaĶemerin" /><ref name="tornisĶemerin" />
• Slokas-järvi on matala rannikkojärvi, jossa on dolomiittipohja, rikkaat vesikasvit ja rikkilähteet. Se on tärkeä muuttolintujen lepopaikka ja tässä kalastus on sallittu.<ref name="slokasezeratakaĶemerin" />
• Vihreä dyyni (''Zaļā kāpa''). Ķemerin metsätie päättyy umpikujaan lähelle jyrkkää Vihreää dyyniä. Tämä on mäntymetsään kohonnut hiekkamäki, joka ulottuu useiden kilometrien päähän ja joka oli muinaisen Litorinmeren rannikkoa.<ref name="apskatesvietaĶemerin" />
• Dundurun niityt (''Dunduru pļavas''). Metsien ympäröimillä Dundurun niittyillä laiduntavat [[Heckin alkuhärkä|”uudet alkuhärät”]] ja puolalaista [[konik]] rotua hevoset. Nämä eläimet ovat hyvin lähellä sukupuuttoon joutuneita esi-isiä – [[alkuhärkä]]ä ja [[Tarpaani|tarpaaneja]]. Niitä voidaan tarkkailla näkötornista.<ref name="apskatesvietaĶemerin" />

=== Floora ja fauna ===
[[File:Home lv.jpg|thumb|Ķemerin matalia mäntyjä]]
Ķemerin kansallispuisto on kosteikkopuisto ja lähes puolet siitä on metsää, josta tulva-alueiden kosteaa mustaleppämetsää on säilynyt varsin laajoilla alueilla.<ref name="dabaĶemerin" /> Ne ovat lehtipuumetsiä, joissa vallitsee [[Tammi|tammet]] ja [[saarnet]], dyynien vanhimmat [[mänty]]metsät ja pohjoiset kosteat havumetsät, joissa hallitsevat [[kuusi]] ja mänty. Metsäkasviston kauniimpia edustajia ovat [[lehtotikankontti]] eli ”pieni tohveli”, luonnonvaraiset [[kämmekkäkasvit]], [[miekkaliljat]], [[Pulskaneilikka|hiekan neilikka]]. Ķemerin puiston länsipuolella avautuvat hiekkarannat ja matalia hiekkadyynejä voidaan havaita melkein koko rannikolla. Dyynit kauempana mertä ovat melko tiheiden mäntymetsien peittämiä.<ref name="votpuskĶemerin" />

Kansallispuiston alueelta löytyy noin 237&nbsp; (tai Latviassa rekisteröidystä 342&nbsp;lintulajista lähes 260<ref name="kurortĶemerin" />) lintulajia, joista 188&nbsp;on paikallisia. Kaņieris-järvi, Slokas-järvi että Ķemerin iso suo ovat kansainvälisesti tärkeitä lintupaikkoja ja ruokinta- ja pesimisolosuhteet ovat täällä erityisen suotuisat. Muuttokautena pysähtyy useita tuhansia lintuja Vēršupīte-joen tulvametsässä, Dundurun niityillä, Lapmežciemsin merenrannalla sekä Raganu-suolla.<ref name="kurortĶemerin" /> Puiston symboli on sekä Latviassa että Euroopassa harvinainen tikkalaji, [[valkoselkätikka]], joka vaatii hyvin kosteita lehtimetsiä.<ref name="dabaĶemerin" /> Tämän lisäksi täällä pesii [[Pohjantikka|pohjantikkoja]], [[palokärki]]ä, [[Ruisrääkkä|ruisrääkköjä]], yhdeksän [[lepakko]]lajia jne. Seitsemän erilaista [[lisko]]- ja [[käärme]]lajia elää niittyjen pitkässä ruohossa, aluskasvustossa ja soiden välissä. Vuorostaan 11&nbsp;erilaista sammakkoeläinlajia, tavallisia [[sammakko]]- että [[rupikonna]]lajeja elelee lähempänä vettä. Ķemerin kansallispuistossa esiintyy yhteensä 47&nbsp; [[nisäkäs]]lajia, täällä asuvat että liikkuvat [[susi]], [[ilves]], [[peura]], [[hirvi]], [[saukko]], [[majava]], [[näätä]], [[kärppä]], jyrsijöistä [[unikeko]], laiduntaa [[Metsäkauris|metsäkauriita]] ja kaivelee maata [[Villisika|villisiat]] jne.<ref name="dabaĶemerin" />

== Katso myös ==
* [[Gaujan kansallispuisto]]
* [[Rāznan kansallispuisto]]

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="iadtĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.daba.gov.lv/public/lat/iadt/nacionalie_parki/kemeru_nacionalais_parks/ | Nimeke= Ķemeru nacionālais parks  | Selite= Ķemerin kansallispuisto |Julkaisija = Dabas aizsardzības pārvalde. (Luonnonsuojelulautakunta) | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
<ref name="dabaĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.daba.gov.lv/public/lat/turistiem/zemgale1/kemeru_nacionalais_parks1/| Nimeke= Ķemeru nacionālais parks – Teritorija. Apraksts. | Selite= Ķemerin kansallispuisto – alue. Kuvaus. |Julkaisija = Dabas aizsardzības pārvalde. (Luonnonsuojelulautakunta) | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
<ref name="turyĶemerin">{{Verkkoviite| Osoite = https://www.tury.ru/sight/id/3211| Nimeke = Достопримечательности. Природа, Природные парки. Латвия, Юрмала. Национальный Парк Кемери.| Selite = Nähtävyydet. Luonto, luonnonpuistot. Latvia, Jurmala. Ķemerin kansallispuisto| Ajankohta = 12.3.2010| Julkaisija = Turkatalog. Tur.ru| Viitattu = 25.5.2020| Kieli = {{ru}}| arkisto = https://web.archive.org/web/20150330040315/http://tury.ru/sight/id/3211| arkistoitu = 30.3.2015}}</ref>
<ref name="kurortĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = http://geozet.ru/ru/travel/latvia/kurort/3457| Nimeke= Кемери. | Selite= Ķemeri. |Julkaisija = GeoZet| Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
<ref name="rozentalsĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rozentals-seura.fi/kaikenlaista-sita-on/latvia/| Nimeke= Latvia. |Julkaisija = Rozentals-seura ry. Suomi-Latvia ystävyysseura| Viitattu = 25.5.2020}}</ref>
<ref name="latviatravelĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.latvia.travel/fi/nahtavyys/kemerin-kansallispuisto | Nimeke= Ķemerin kansallispuisto.  |Julkaisija = magnetic Latvia| Viitattu = 25.5.2020}}</ref>
<ref name="tropiĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = http://travelnews.lv/index.php?m_id=18361&i_id=5&pub_id=58473| Nimeke= Природные тропы в Латвии | Selite= Luontopolut Latviassa. |Ajankohta= 21.06.2010 |Julkaisija =www.latviatourism.lv | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
<ref name="votpuskĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.votpusk.ru/country/dostoprim_info.asp?ID=2908| Nimeke= Национальный парк Кемери. | Selite= Ķemerin kansallispuisto. |Julkaisija = в отпуск.ру | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
<ref name="tonkostiĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://tonkosti.ru/%D0%9D%D0%B0%D1%86%D0%B8%D0%BE%D0%BD%D0%B0%D0%BB%D1%8C%D0%BD%D1%8B%D0%B9_%D0%BF%D0%B0%D1%80%D0%BA_%C2%AB%D0%9A%D0%B5%D0%BC%D0%B5%D1%80%D0%B8%C2%BB| Nimeke= Национальный парк «Кемери». Национальный парк «Кемери» (Юрмала, Латвия) — точное расположение, интересные места, обитатели, маршруты. | Selite=Ķemerin kansallispuisto. Ķemerin National Park (Jurmala, Latvia) - tarkka sijainti, mielenkiintoisia paikkoja, asukkaat, reitit. |Julkaisija =Тонкости туризма. (Matkailun hienouksia)| Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
<ref name="sabiedribaĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jurmala.lv/lv/sabiedriba/jurmalai_60/70100-jurmalas-apkaimes-kemeri-jaunkemeri-kudra | Nimeke = Jūrmalas apkaimes – Ķemeri, Jaunķemeri, Kūdra | Selite = Jūrmalan kaupunginosat - Ķemeri, Jaunķemeri, Kūdra. | Tekijä = Inta Baumane | Ajankohta =2016 | Julkaisija = Jūrmala kaupunginmuseo | Viitattu =25.5.2020 | Kieli = {{lv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20200812183933/https://jurmala.lv/lv/sabiedriba/jurmalai_60/70100-jurmalas-apkaimes-kemeri-jaunkemeri-kudra | arkistoitu =12.8.2020 }}</ref>
<ref name="celotajsĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.celotajs.lv/lv/e/kemeru_kurorta_vesture?0 | Nimeke= Ķemeru kūrorta vēsture | Selite= Ķemerin lomakohteen historia | Julkaisija =Maaseutumatkailija | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
<ref name="kohosuoĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = http://vanha.suomenluonto.fi/artikkeli-188.html | Nimeke= Latviassa on kolme kansallispuistoa: Gauja, Slitere ja Kemeri |Tekijä= Antti Halkka |Ajankohta= lokakuu, 2003 | Julkaisija = Suomen luonto | Viitattu = 25.5.2020}}</ref>
<ref name="veidnesĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.daba.gov.lv/public/lat/turistiem/veidnes/taka/liela_kemeru_tirela_laipa/ | Nimeke = Tūristiem. Taka - Lielā Ķemeru tīreļa laipa | Selite = Turisteille. Polku - Suuri Ķemerin nummirata | Julkaisija = Dabas aizsardzības pārvalde. (Luonnonsuojelulautakunta) | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20201202185614/https://www.daba.gov.lv/public/lat/turistiem/veidnes/taka/liela_kemeru_tirela_laipa/ | arkistoitu = 2.12.2020 }}</ref>
<ref name="liverigaĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.liveriga.com/lv/9187-kemeru-nacionalais-parks | Nimeke = Ķemeru nacionālais parks | Selite = Ķemerin kansallispuisto | Julkaisija = Rīgas Tūrisma Attīstības Birojs. (Riian matkailukehitysvirasto) | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20201126015939/https://www.liveriga.com/lv/9187-kemeru-nacionalais-parks | arkistoitu = 26.11.2020 }}</ref>
<ref name="bukletikrievuĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite =  https://www.visitjurmala.lv/images/userfiles/Bukleti/Bukleti_krievu_val/Turisma_karte_RU.pdf | Nimeke=Юрмалa. туристическая карта| Selite= Jūrmalan turismikartta | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
<ref name="smotriidelaiĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.visitjurmala.lv/lv/redzi-un-dari/apskates-vietas/arhitektur/kemeri/kemeru-kurorta-parks| Nimeke= Ķemeru kūrorta parks  | Selite= Ķemerin lomakeskuspuisto | Julkaisija = VisitJurmala.lv | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
<ref name="visittukumsĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visittukums.lv/ru/Sosdi/1000003 | Nimeke= Национальный парк «Кемери» | Selite= Ķemerin kansallispuisto. |Julkaisija = Tukums.lv| Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
<ref name="apskatesvietaĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.latvia.travel/lv/apskates-vieta/kemeru-nacionalais-parks| Nimeke= Ķemeru Nacionālais parks | Selite= Ķemerin kansallispuisto. |Julkaisija = magnetic Latvia | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
<ref name="maanlaheistaĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.apu.fi/artikkelit/latviassa-viela-maanlaheista-ja-kiireentonta-maisemaa | Nimeke= Latviassa on vielä maanläheistä ja kiireetöntä maisemaa. | Tekijä = Juho Rahkonen |Ajankohta= 10.5.2016|Julkaisija = apu | Viitattu = 25.5.2020}}</ref>
<ref name="bolotĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.latvia.travel/ru/statya/5-bolot-kotorye-nepremenno-stoit-posetit | Nimeke= 5 болот, которые непременно стоит посетить. | Selite= 5 suota, jotka ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia. |Julkaisija = magnetic Latvia| Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
<ref name="turgidĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.delfi.lv/turismagids/latvija/latvijas-svetavoti-to-dziednieciskais-speks-un-legendas.d?id=46113095&page=1| Nimeke= Latvijas svētavoti, to dziednieciskais spēks un leģendas. | Selite= Latvian pyhät lähteet, niiden parantava voima ja legendat. |Ajankohta= 23.6.2015 |Julkaisija = as delfi | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
<ref name="takasĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kemerunacionalaisparks.lv/?r=77 | Nimeke= Baskāju un dabas gleznu takas Valguma Pasaulē. | Selite= Jalkapolku ja luonnon maalausreitit Valguma maailmassa. |Julkaisija = Ķemerin kansallispuiston säätiö | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
<ref name="valgumaĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.latvia.travel/en/sight/valguma-world | Nimeke=  Valguma World. | Selite= Valguma maisemat. |Ajankohta=  |Julkaisija = magnetic Latvia | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>
<ref name="mestparkĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = www.1000mest.ru/park_kemeri | Nimeke=  Национальный парк Кемери, Юрмала, Латвия: описание, фото, где находится на карте, как добраться.| Selite= Ķemerin kansallispuisto, Jūrmala, Latvia: kuvaus, valokuva, missä kartalla, kuinka päästään perille. |Julkaisija = 1000 лучших мест мира (1000 parasta paikkaa maailmassa)| Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
<ref name="vesturiskaisĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kemerunacionalaisparks.lv/images/files/VesturiskaisRU.pdf | Nimeke= Кемери –исторический курорт. Для велосипедистов и пеших путешественников. Приглашает Кемери! | Selite= Ķemeri on historiallinen lomakeskus. Pyöräilijöille ja retkeilijöille. Ķemeri kutsuu! | Julkaisija ="Lauku ceļotājs" ("Maaseutumatkailija") www.celotajs.lv| Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
<ref name="kurortsĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.latvia.travel/lv/apskates-vieta/kemeri-vesturiskais-kurorts | Nimeke= Ķemeri – vēsturiskais kūrorts | Selite= Ķemeri - historiallinen lomakeskus  | Julkaisija =  magnetic Latvia  | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
<ref name="vestureĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kemerunacionalaisparks.lv/?r=135| Nimeke= Ķemeru kūrorta vēsture | Selite= Ķemerin lomakohteen historia. |Julkaisija = Ķemerin kansallispuiston säätiö | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
<ref name="renatar2Ķemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://renatar.livejournal.com/37853.html | Nimeke= Кемери, часть 2-я| Selite= Ķemeri, toinen osa. | Ajankohta= 30.7.2006 |Julkaisija = Livejournal | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
<ref name="kulturasĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kemerunacionalaisparks.lv/?r=56 | Nimeke= Kultūras vēsture | Selite= Kulttuurin historia |Julkaisija = Ķemerin kansallispuiston säätiö | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
<ref name="ozonĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ozon.travel/guides/Kemeri--aT7keeb/ | Nimeke = Путеводители. Юрмала. Национальный парк Кемери. | Selite = Oppaita. Jūrmala. Kemerin kansallispuisto. | Julkaisija = ozon.travel | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{ru}} }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
<ref name="novyjstaryjĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.gq.ru/travels/yurmala-novyj-staryj-kurort | Nimeke= Юрмала: новый старый курорт | Selite= Jūrmala: uusi vanha lomakeskus. |Ajankohta= 02.8.2013 |Julkaisija = gq Ао «Конде Наст» | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
<ref name="vtumaneĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://telegraf.bb.lv/vse-novosti/item/9164373-sanatorij-kemeri-budushchee-po-prezhnemu-v-tumane| Nimeke= Санаторий «Кемери»: будущее по-прежнему в тумане | Selite= Sanatorio "Ķemeri": tulevaisuus on vielä sumussa |Ajankohta=  01-03-2016  |Julkaisija = Бизнес-портал Telegraf.lv | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
<ref name="samoupravlenijaĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://rus.lsm.lv/statja/novosti/samoupravlenija/sanatoriy-kemeri-novaja-popitka-otkritsja.a195843/ | Nimeke=  Санаторий Ķemeri: новая попытка открыться | Selite= Ķemerin sanatorio: uusi yritys avata | Ajankohta= 11.8.2016 | Julkaisija = Латвийские общественные СМИ (Latvian julkinen media) | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
<ref name="renatar1Ķemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://renatar.livejournal.com/36897.html | Nimeke= "Веселый комар" или архитектор трех диктаторов. Кемери: часть перваяКемери: часть первая  | Selite="Iloinen hyttynen" tai kolmen diktaattorin arkkitehti. Ķemeri: ensimmäinen osa. | Ajankohta= 26.07.2006 |Julkaisija = Livejournal | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
<ref name="tireliĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kemerunacionalaisparks.lv/?r=26 | Nimeke= Laipa Lielajā Ķemeru tīrelī | Selite= Kävelyreitti suurella Ķemeri-nummilla |Julkaisija = Ķemerin kansallispuiston säätiö | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
<ref name="tiireļatakaĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.latvia.travel/lv/apskates-vieta/liela-kemeru-tirela-taka |Nimeke= Lielā Ķemeru tīreļa taka | Selite= Ķemerin Suuren nummen polku | Julkaisija = magnetic Latvia | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
<ref name="raganamĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.delfi.lv/turismagids/latvija/pieci-dabas-objekti-latvija-kurus-apvij-stasti-par-raganam.d?id=50852103&page=1 | Nimeke= Pieci dabas objekti Latvijā, kurus apvij stāsti par raganām | Selite= Latvian viisi luonnonobjektia, joita ympäröivät noitatarinat. |Ajankohta= 25.02.2019 |Julkaisija = delfi.lv | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
<ref name="koskatitĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = http://visittukums.lv/lv/Ko-skatit/Dabas-objekti/Raganu-purvs-un-Sera-diku-laipa | Nimeke= Raganu purvs un Sēra dīķu laipa | Selite=Noidan suo ja rikkilammen jalkarata |Tekijä= SIA ”GSG”  |Julkaisija = Tukuma TIC. Latvia| Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
<ref name="tornisĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kemerunacionalaisparks.lv/?r=76 | Nimeke= CEMEX putnu vērošanas tornis un Niedrāja laipa | Selite= Cemex-lintutorni ja Niedrājan kävelysilta |Julkaisija = Ķemerin kansallispuiston säätiö | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
<ref name="slokasezeratakaĶemerin">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kemerunacionalaisparks.lv/?r=72 | Nimeke= Slokas ezera taka | Selite= Slokas-järven polku |Julkaisija = Ķemerin kansallispuiston säätiö | Viitattu = 25.5.2020 | Kieli = {{lv}}}}</ref>
}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat| Ķemeri National Park}}

{{Latvian kansallispuistot}}
[[Luokka:Latvian kansallispuistot]]
[[Luokka:Retkeilyalueet]]