Étienne-Louis Boullée

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Newtonin hautamuistomerkki

Étienne-Louis Boullée, (12. helmikuuta 1728, Pariisi – 6. helmikuuta 1799, Pariisi) oli ranskalainen visionäärinen arkkitehti sekä arkkitehtuurin teoreetikko ja opettaja.[1]

Boullée aikoi aluksi taidemaalariksi, mutta noudatti isänsä toiveita ja alkoi opiskella arkkitehtuuria. Boullée avasi oman arkkitehtitoimistonsa jo 19-vuotiaana. Hän suunnitteli 1760–70-luvuilla useita kaupunkipalatseja Pariisiin, joista tunnetuin on Hôtel de Brunoy. Vaikka hänen toteutuneet työnsä ovat kekseliäitä ja tyylipuhtaita uusklassismin esimerkkejä, on Boullée kuitenkin tunnetumpi arkkitehtuurin teoreetikkona ja opettajana. Boullée toimi arkkitehtuurin opettajana 50 vuotta, ja hänen oppilaisiinsa kuuluivat muun muassa Alexandre-Théodore Brongniart, Jean-Franƈois-Thérèse Chalgrin ja Jean-Nicolas-Louis Durand.[1]

Merkittävissä julkisten monumenttien konseptisuunnitelmissaan Boullée pyrki arkkitehtonisilla muodoilla herättämään katsojissa yleviä tunteita, välittämään niiden kautta maailman suunnattomuuden ja mahtavuuden sekä kaiken takana piilevän jumalallisen järjen. Samalla hänen ajatteluunsa vaikutti myös ajalle tyypillinen antiikin, varsinkin muinaisen Egyptin monumenttien, palava ihailu.[1]

Boulléen töille on ominaista antiikin esikuvien pelkistäminen geometrisiin muotoihin, jotka ilmentäisivät monumentaalirakennuksissa viileää, ihanteellista klassista arkkitehtuuria ja omaisivat samalla vaikuttavaa ilmaisuvoimaa. Kuuluisassa esseessään La Théorie des corps hän tutki geometristen muotojen vaikutusta aisteihin ja liitti kuutioon, pyramidiin, sylinteriin ja palloon ”luontaisia” symbolisia merkityksiä. Näistä palloa Boullée piti täydellisenä muotona. Boullée laati sarjan julkisten monumentaalirakennusten suunnitelmia. Niiden huipentuma oli vuoden 1784 suunnitelma suunnattomasta pallosta, joka olisi ollut brittiläisen fyysikon Isaac Newtonin hautamuistomerkki. Muistomerkin sisätilan oli määrä olla ontto, valtaisa pallomainen tila, joka olisi esittänyt maailmankaikkeutta.[1]

Arkkitehtuuripiirroksissaan Boullée pyrki tekemään geometriset perusmuodot eläviksi käyttämällä dramaattisia valon ja varjon vaihteluita. Hän korosti rakennusten mystisyyttä hautaamalla osan rakennusmassasta. Boullée käytti rakennussuunnitelmissaan lisäksi vahvaa symboliikkaa. Esimerkiksi Palais Municipal lepää neljän pedestaaleja muistuttavan vartiotuvan päällä, korostaen sitä, että yhteiskunta nojaa lakiin.[1]

Boulléeta on ajoittain syytetty megalomaaniksi suuruudenhullujen suunnitelmiensa vuoksi. Hänen suunnitelmiaan pitäisi kuitenkin ajatella pikemminkin visioina kuin vakavina toteutusehdotuksina. Boullée edelsi 1900-luvun arkkitehtuuria pyrkimyksessään luoda ainutkertaista ja omaperäistä arkkitehtuuria, joka heijastaisi uuden sosiaalisen järjestyksen ihanteita.[1]

Suunnitelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Etienne-Louis-Boullee Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, inc.. Viitattu 10.8.2019. (englanniksi)