Éric Rohmer

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Éric Rohmer vuonna 2004.

Jean-Marie Maurice Scherer eli Éric Rohmer (4. huhtikuuta 1920 Nancy, Ranska11. tammikuuta 2010[1]) oli ranskalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja sekä arvostetun elokuvalehti Cahiers du cinéman entinen toimittaja monen muun aikalaisohjaajansa tavoin.[2]

Rohmer oli viimeinen maineeseen noussut ranskalaisen elokuvan uuden aallon edustaja. Hänen ensimmäinen ohjauksensa Leijonan merkki (Le signe du lion) on vasta vuodelta 1959. Myöhempiä tunnettuja elokuvia ovat Keräilijätär (1967), Yöni Maudin luona (1969), O:n markiisitar (1975), Pauline rantatyttö (1982), Vihreä säde (1986) ja Syystarina (1998). Hän jatkoi uraansa 2000-luvulle.

Elokuva Vihreä säde toi Éric Rohmerille vuonna 1986 Venetsian elokuvajuhlien Kultaisen leijonan. Vuonna 2001 hänelle myönnettiin Kultainen leijona elämäntyöstä. Hän oli myös Oscar-ehdokkaana vuonna 1970 ja useampaan otteeseen César-ehdokkaana.

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. La Boulangère de Monceau (1962) – lyhyt, ei esitetty teatterissa
  2. La Carrière de Suzanne (1963) – lyhyt, ei esitetty teatterissa
  3. Yöni Maudin luona (Ma nuit chez Maud, 1969)
  4. Keräilijätär (La Collectionneuse) (1967)
  5. Clairen polvi (Le Genou de Claire, 1970, Louis Dellucin palkinto)
  6. Rakkaus iltapäivällä (L'Amour l'après-midi, 1972)
  • O:n markiisitar (La Marquise d'O), 1976
  • Perceval le Gallois (Prix Méliès), 1978
  • Catherine de Heilbronn, 1979
  • Komedioita ja sananlaskuja (Comédies et proverbes) 1981–1987:
  1. Lentäjän nainen (La Femme de l'aviateur, 1981)
  2. Ihana avioliitto? (Le Beau Mariage, 1982)
  3. Pauline rantatyttö (Pauline à la plage, 1983)
  4. Täysikuu Pariisissa (Les Nuits de la pleine lune, 1984)
  5. Vihreä säde (Le Rayon vert) (1986)
  6. Ystävättäreni poikaystävä (L'Ami de mon amie, 1987)
  1. Kevättarina (Conte de printemps) (1990)
  2. Talvitarina (Conte d'hiver) (1992)
  3. Kesätarina (Conte d'été, 1996)
  4. Syystarina (Conte d'automne, 1998)
  • L'Arbre, le maire et la médiathèque, 1993
  • Les Rendez-vous de Paris, 1995
Historialliset draamat
  • L'Anglaise et le Duc, 2001
  • Kolmoisagentti (Triple agent), 2004
  • Les Amours d'Astrée et de Céladon, 2007

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eric Rohmer, a Leading Filmmaker of the French New Wave, Dies at 89 New York Times. Viitattu 30.12.2010. (englanniksi)
  2. Karjalainen, Jussi: Vapaana Rivieralla. Helsingin Sanomat, 29.5.2009, s. D9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.