Ero sivun ”TNS-hoito” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''TNS-hoito''' eli '''transkutaaninen hermostimulaatio''' ({{k-en|Transcutaneous Nervous Stimulation}}) kuuluu kivunhoitoon käytettäviin lääketieteellisiin [[Stimulaatiomenetelm…
(ei mitään eroa)

Versio 21. huhtikuuta 2009 kello 22.50

TNS-hoito eli transkutaaninen hermostimulaatio (engl. Transcutaneous Nervous Stimulation) kuuluu kivunhoitoon käytettäviin lääketieteellisiin stimulaatiomenetelmiin.[1]

Menetelmässä kosketushermopäätteitä ärsytetään sähköisesti, jolloin ärsykkeet estävät kipuärsykkeiden etenemisen selkäytimestä aivoihin. Laitteilla voidaan antaa joko nopeafrekvenssistä ärsytystä, joka tuntuu iholla värinänä, tai hidasfrekvenssistä ärsytystä, joka tuntuu kivuttomina lihassupistuksina. Sitä käytetään monien akuuttien ja kroonisten kipujen hoidossa. Kun ärsytys kohdistetaan lihaksen kipeisiin laukaisupisteisiin, lihasten arkuus vähenee.[1]

TNS-hoidon antamiselle on joitakin esteitä, kuten ihotulehdus, avoin ihohaava ja voimakas ihottuma, eikä sitä anneta jos on raskaana tai käyttää sydämen tahdistinta.[1]

Menetelmän vaikutusmekanismista ei ole varmuutta, mutta sen oletetaan vaikuttavan kivunviestintäjärjestelmään selkäytimen tasolla ja keskushermostossa. Vaikutus ilmeisesti kohdistuu myös tahdosta riippumattomaan hermostoon ja vaikuttaa samoihin kohdesoluihin kuin vahvat kipulääkkeet. Sen on osoitettu tehoavan parhaiten nivelrikon, erityisesti polvinivelrikon, kuukautiskipujen, leikkauksen jälkeisen kivun, sepelvaltimotautiin liittyvän kivun, pitkäaikaisen hermoperäisen kivun ja nivelreumaan liittyvän kivun hoidossa, ja se tehoaa suureen osaan potilaita vähintään kohtalaisesti tai hyvin.[2][3]

TNS on sähköisistä stimulaatiohoidoista tavallisimmin käytetty. Muita käytetään harvoin.[3]

Lähteet

  1. a b c Anneli Vainio: TNS-hoito eli transkutaaninen hermostimulaatio Terveyskirjasto. 22.1.2009. Duodecim. Viitattu 21.4.2009.
  2. Huotari, Ari-Matti: TNS-hoito Poliklinikka.net. 2004. Viitattu 21.4.2009.
  3. a b Olavi Airaksinen: Nivelrikko ja mitä sillä tarkoitetaan Niveltieto. Suomen Tekonivelyhdistys ry. Viitattu 21.4.2009.