Ero sivun ”Jaak Panksepp” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Raži (keskustelu | muokkaukset)
1 398 muokkausta
(ei mitään eroa)

Versio 31. tammikuuta 2017 kello 17.30

Jaak Panksepp (oikealla) vastaanottamassa kunniatohtorin promootiota Tartun yliopistossa (December 2004).

Jaak Panksepp (syntynyt 5. 6. 1943 in Tartu) on Virossa syntynyt [1] neuropsykologi ja psykobiologi. Panksepp on emeritusprofessori Bowling Green osavaltioyliopiston (Bowling Green State University) psykologian osastolla. Panksepp tunnetaan parhaiten luomastaan työstään "affektiivisen neuropsykologian" alalla sekä tunteiden neuraalisten mekanismien tutkimista tarkoittavan termin luojana. Tämän lisäksi Panksepp tunnetaan tutkimuksistaan, joissa hän on osoittanut, ettei ihminen ole ainoa naurava nisäkäs.[2][3]


Tutkimus

Panksepp on johtanut lukuisia kokeellisia tutkimuksia. Eräässä rotilla tehdyissä kokeessa hän osoitti, että rotat osoittivat merkkejä pelosta, kun kissan karva asetettiin niiden läheisyyteen, vaikka niillä ei ollut minkäänlaista aiempaa kokemusta kissoista.[4] Panksepp yritti toistaa koetta koirankarvoilla, mutta nyt rotat eivät osoittaneet merkkejä pelosta.[4]

Laajimmin Panksepp tunnetaan eläinten naurua käsittelevistä tutkimuksistaan. Vuonna 1999 valmistuneessa dokumentissa "Miksi koirat hymyilevät ja simpanssit itkevät" Panksepp kommentoi rottien ilon tutkimusta: rotat reagoivat kutittamiseen korkealla äänellä, jonka Panksepp olettaa vastaavan naurua.

Panksepp tunnetaan myös vuonna 1979 julkaistusta artikkelistaan, jossa esitetään, että opioidi-peptidit saattaisivat olla osallisia autismin etiologiassa; autismi saattaisi olla "an emotional disturbance arising from an upset in the opiate systems in the brain".[5]

Temple Grandin nojaa Pankseppin työhön kuvatessaan, miten primaalisten leikin, paniikin/huojennuksen, pelon, raivon, etsimisen, himon ja huolehtimisen tunteiden ja tunneilmaisujen sekä näitä laukaisevien tekijöiden ymmärtäminen mahdollistaa tuotantoeläinten paremman huolenpidon.[6]

Teoksia

  • Panksepp, J., and Biven, L. (2012). The Archaeology of Mind: Neuroevolutionary Origins of Human Emotion. New York: W. W. Norton & Company. W W Norton page
  • Panksepp J (Ed.) (2004) A Textbook of Biological Psychiatry, New York, Wiley
  • Panksepp, J. (1998). Affective Neuroscience: The Foundations of Human and Animal Emotions. New York: Oxford University Press.
  • Panksepp, J (Ed.) (1996). Advances in Biological Psychiatry, Vol. 2, Greenwich, CT: JAI Press.
  • Panksepp, J (Ed.) (1995). Advances in Biological Psychiatry, Vol. 1, Greenwich, CT: JAI Press.
  • Clynes, M. and Panksepp, J. (Eds.) (1988). Emotions and Psychopathology, New York, Plenum Press.
  • Morgane, J. P., and Panksepp, J. (Eds.). (1981). Handbook of the Hypothalamus: Vol. 4 : Part B. Behavioral Studies of the Hypothalamus. New York: Marcel Dekker, Inc.
  • Morgane, J. P., and Panksepp, J. (Eds.). (1980). Handbook of the Hypothalamus: Vol. 3 : Part A. Behavioral Studies of the Hypothalamus. New York: Marcel Dekker, Inc.
  • Morgane, J. P., and Panksepp, J. (Eds.). (1980). Handbook of the Hypothalamus: Vol. 2 : Physiology of the Hypothalamus. New York: Marcel Dekker, Inc.
  • Morgane, J. P., and Panksepp, J. (Eds.). (1979). Handbook of the Hypothalamus: Vol. 1 : Anatomy of the Hypothalamus. New York: Marcel Dekker, Inc.

See also

Viittaukset

  1. ↑ http://www.muskingum.edu/~psych/psycweb/history/panksepp.htm
  2. ↑ It’s no joke: Even animals ‘laugh’ - LiveScience - MSNBC.com
  3. ↑ Panksepp, J (October 2000). "50k-Hz chirping (laughter?) in response to conditioned and unconditioned tickle-induced reward in rats: effects of social housing and genetic variables". Behavioral Brain Research 115 (1): 25–38. doi:10.1016/s0166-4328(00)00238-2. PMID 10996405. 
  4. ↑ a b Grandin, Temple (2005). Animals in Translation. New York, New York: Scribner. ISBN 0-7432-4769-8. 
  5. ↑ "A neurochemical theory of autism" (1979). Trends in Neurosciences 2: 174–177. doi:10.1016/0166-2236(79)90071-7. 
  6. ↑ Grandin, Temple (2009). Animals make us human. Boston: Houghton Mifflin Harcourt. 

Ulkoisia linkkejä

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jaak_Panksepp&oldid=16232777”