Harmosänkiyökkönen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harmosänkiyökkönen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Imukärsälliset perhoset Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset perhoset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Tarhayökköset Hadeninae
Suku: Hoplodrina
Laji: blanda
Kaksiosainen nimi

Hoplodrina blanda
(Denis & Schiffermüller, 1775)

Katso myös

  Harmosänkiyökkönen Commonsissa

Harmosänkiyökkönen (Hoplodrina blanda) on Etelä- ja Keski-Suomessa hyvin yleinen kesän loppupuoliskon yöperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmosänkiyökkönen on rotevarakenteinen, mutta hieman keskikokoa pienempi ja yleisvaikutelmaltaan vaatimattoman harmaa yökkönen. Etusiiven pohjaväri on tasaisen harmaa ja siiven pinta melko kiiltävä. Siipien kuviona erottuvat lähinnä rengas- ja munuaistäplä, jotka eivät ole kovinkaan paljon siiven pohjaväriä tummemmat. Täplät ovat terävästi vaaleankellertävän viirun reunustamat. Ulomman poikkiviirun kohdalla erottuu selvästi siiven poikki kulkeva rivi mustia pisteitä, ja siiven kärkiosassa on hieman vaaleampi ohut poikkiviiru. Takasiivet ovat selvästi etusiipiä vaaleammat, lähes valkoiset, ulkoreunasta hieman harmahtavat. Naaraalla takasiipien väri on koirasta tummempi. Takasiivissä siipisuonet erottuvat hyvin. Siipiväli on 31–35 mm.[2][3][4][5]

Hyvin samankaltainen laji on etenkin keltasänkiyökkönen (Hoplodrina octogenaria). Myös ruskonurmiyökkönen (Caradrina morpheus) voi tuottaa lajinmääritysvaikeuksia.

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmosänkiyökkösen levinneisyys kattaa koko Euroopan pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Idässä sitä tavataan Keski-Aasiassa ja Tiibetissä saakka.[4][5] Suomessa sitä tavataan suunnilleen Oulu-Lieksa-linjan eteläpuolella. Yökköset lentävät yhtenä sukupolvena heinäkuun alkupuoliskolta elokuun lopulle, ja huippu osuu heinä-elokuun vaihteeseen.[6]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmosänkiyökkösen tyypillistä elinympäristöä ovat kuivahkot, lämpimät ja avoimet, hiekkapohjaiset alueet. Se viihtyy kuitenkin myös kosteammilla paikoilla. Lento tapahtuu hämärän laskeuduttua. Laji tulee huonosti syötille, mutta hyvin valolle, ja sopivalla paikalla perhosia voi olla varsin paljon.[4][5]

Toukka talvehtii ja koteloituu keväällä maaperään.[4]

Toukka elää monilla ruohovartisilla kasveilla, kuten maksaruohoilla (Sedum), ratamoilla (Plantago) ja voikukilla (Taraxacum).[5]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]