Ykspihlajan Toimitalo
| Ykspihlajan Toimitalo | |
|---|---|
 Ykspihlajan toimitalo vuonna 2015. |
|
| Osoite | Satamakatu 40 |
| Sijainti | Kokkola |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1908/1956 |
| Suunnittelija | Aarne Nuortila/ S. Cygnel |
| Rakennuttaja | Ykspihlajan Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Ykspihlajan Toimitaloyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosala | 770 m2 |
| Verkkosivut | |
 |
|
Ykspihlajan Toimitalo on Kokkolassa sijaitseva työväentalo. Työväentalo on suojeltu asemakaavassa.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ykspihlajan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906. Yhdistystä perustamassa olivat satamatyöläiset, sahalaiset ja Friisin konepajan työntekijät.[1] Yhdistys oli jo edellisenä vuonna suurlakon innoittamana vaatinut kaupunginvaltuustoa kieltämään väkijuomien myynnin, kunnes yleinen kieltolaki saataisiin voimaan.[2]
Työväenyhdistyksen alaisuuteen perustettiin saha- ja lautatarha-ammattiosasto, jossa vuonna 1907 oli 46 jäsentä. Ammattiosasto sai pitää kokouksiaan sahan huoneistossa, mutta tila ei soveltunut iltamien ja muiden tapahtumien järjestämiseen. Näyttämöharrastus aloitettiin Friisin lukutuvalla, johon ei kuitenkaan tahdottu saada naisia mukaan. Osasto julkaisi omaa käsinkirjoitettua sanomalehteä nimeltä Ruoska, joka ilmestyi joka sunnuntai klo 15.[3] Työväenyhdistys sai alkuaikoina pitää kokouksiaan konepajan lukutuvalla, mutta kun tiloihin tuli kansakoulu vuonna 1907, yhdistyksen olot kävivät entistä ahtaammaksi. Tapahtumia oli hankala järjestää, koska tarvittavat tilat puuttuivat. Myötämielisyyttä työnantajien puolelta osoitti kuitenkin se, että yhdistys sai järjestää teatterinäytöksen konepajan vastavalmistuneessa makasiinissa syksyllä 1907.[4]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oman talon suunnittelu alkoi heti perustamisen jälkeen ja rakentamispäätös tehtiin vuonna 1907. Vuoden kuluessa valmistuivat talon piirustukset ja kivijalka. Varojen kerääminen hidasti talon rakentamista. Hirret saatiin Suolahden sahalta. Talo rakennettiin pääasiassa talkoilla. Hirsikehikon veisti urakalla neljä keuruulaista kirvesmiestä. Urakasta maksettiin 1 600 markkaa.[1]
Talon vihkiäisjuhlaa vietettiin 16. elokuuta 1908. Yhdistys järjesti samalla suurarpajaiset rakennusrahaston hyväksi. Voittoina oli mm. lehmä, huonekaluja ja rahapalkintoja.[5] Talossa oli juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteinen sekä kahden huoneen ja keittiön asunto. Hirsirunkoinen talo vuorattiin laudoilla 1920-luvun jälkipuolella ja maalattiin vaaleanvihreäksi vuonna 1975. Alkuperäinen kate oli päre, joka vaihdettiin huopa/peltikatteeksi vuonna 1956. Sisäseinät olivat vuoraamattomia, kunnes ne vuosina 1969—1971 vuorattiin lastulevyillä.[6]
Taloa laajennettiin vuonna 1956. Laajennuksen suunnitteli rakennusmestari S. Cygnel. Näyttämöä suurennettiin, asennettiin vesijohto sekä viemäri ja rakennettiin wc-tilat. Puulämmitys korvattiin öljykeskuslämmityksellä. 1980-luvun alussa ulkohuonerakennuksessa sijaitsivat soittokunnan harjoitussali sekä nyrkkeily- ja painisali.[6][1]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toiminta talolla oli vilkasta, erityisesti näyttämötoiminta oli aktiivista. Teollisen toiminnan väheneminen näkyi talon hiljentymisenä. Ensimmäisen maailmansodan aikaan vuosina 1914—1917 talo oli venäläisen sotaväen käytössä. Sisällissodan jälkeen talo oli kunnan majoituslautakunnan käytössä kevääseen 1919 asti. Ykspihlajan työväenyhdistys liittyi Suomen kommunistiseen puolueeseen vuonna 1920. Yhdistys lakkautettiin vuonna 1923, mutta toiminta talolla saattoi jatkua, koska se oli jo aiemmin siirretty satamaosaston haltuun. Lapuanliikkeen vaikutuskaudella 1930-luvun alussa työväentalo takavarikoitiin. Vuosina 1933—1934 perustettiin Ykspihlajan Talo Oy, jonka avulla talo saatiin vapautettua takavarikosta. Sotien jälkeen toiminta talolla jatkui taas vilkkaana.[1] Talolla on kokousten ohella järjestetty nuorisotoimintaa, tansseja, elokuvanäytöksiä, teatteria ja juhlia.[6]
Talon omistaa Ykspihlajan toimitaloyhdistys ry, johon kuuluvat seuraavat yhdistykset: Ykspihlajan Työväen näyttämö ry, Ykspihlajan työväen soittajat ry, Ykspihlajan Reima ry, Ykspihlajan eläkeläiset ry, Kokkolan Vasemmistoliitto ry sekä Ykspihlajan asukasyhdistys ry. Jäsenyhdistysten toiminnan lisäksi taloa vuokrataan ulkopuolisille juhliin ja erilaisiin tapahtumiin.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Mustonen, Jouni: Talo: Ykspihlajan toimitalon historia 1908-2018. Kokkola: Toimitaloyhdistys ry, 2018.
- ↑ Kokkola 11.11.1905 no 89 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 13.5.2022.
- ↑ Vapaa Sana 18.7.1907 no 21 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 13.5.2022.
- ↑ Vapaa Sana 20.9.1907 no 108 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 13.5.2022.
- ↑ Kansan Tahto 23.7.1908 no 166 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 13.5.2022.
- ↑ a b c Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ kotisivut ykspihlajantoimitalo.fi. Viitattu 13.5.2022.