Yhtenäistetty nimeke
Yhtenäistetty nimeke (engl. Uniform title) on kirjastoluetteloinnissa käytetty keinotekoinen nimenmuoto, jonka tarkoituksena on yksilöidä saman teoksen erilaiset ja erikieliset esiintymät yhden hakumuodon alle. Pyrkimyksenä on saada yhden teoksen kaikki tietokannassa esiintyvät muodot haettavaksi yhdellä nimellä. Yhtenäistetty nimeke liittyy kirjastojen auktoriteettivalvontaan: erikielisistä ja vaihtoehtoisista nimenmuodoista voidaan tehdä viittauksia valittuun yhtenäistettyyn nimenmuotoon. Erityisen hyödyllisiä yhtenäistetyt nimekkeet ovat musiikkiteosten yksilöimisessä, ja niitä onkin Suomessa hyödynnetty etenkin taidemusiikin luetteloinnissa.
Yhtenäistetyn nimekkeen muoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhtenäistettyjä nimekkeitä on kahdenlaisia: erisnimiä ja yleisnimiä. Erisnimet ovat teoksista käytettäviksi sovittuja, usein alkukielisiä nimenmuotoja (esim. Kalevala, Raamattu, Finlandia, Zauberflöte). Yleisnimet muodostetaan yleensä teoksen monikkomuotoisesta teostyyppiä kuvaavasta sanasta (esim. Sinfoniat, Sonaatit), johon teoksen yksilöimiseksi lisätään täsmentävää tietoa, esim. esityskokoonpano, opus- tai teosluettelonumero, sävellaji jne. Myös erisnimiin voidaan tarvittaessa lisätä täsmentäviä tietoja. Yhtenäistetyn nimekkeen ympärillä käytetään hakasulkuja kertomassa, ettei nimekettä ole otettu luetteloitavasta julkaisusta.
MARC 21 standardi käyttää kenttiä 130, 240, 243, 630, 730 ja 830 yhtenäistylle nimekkeelle.
Esimerkkejä yhtenäistetyistä nimekkeistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Apostolien teot
[Raamattu. UT. Apostolien teot]
- Sibeliuksen Finlandia
Sibelius, Jean, säv.
[Finlandia, op26]
- Chopinin Vallankumousetydi
Chopin, Frédéric, säv.
[Etydit, piano, op10. Nro 12, c-molli]
- Beethovenin Kevätsonaatin huilusovitus
Beethoven, Ludvig van, säv.
[Sonaatit, viulu, piano, op24, F-duuri; sov., huilu, piano]