Yhtenäiskoordinaatisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yhtenäiskoordinaatisto (YKJ) on yksi Kartastokoordinaattijärjestelmän suorakulmaisista tasokoordinaatistoista.

Peruskoordinaatisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen peruskartat perustuivat vuosina 1972-2005 Kartastokoordinaattijärjestelmään (KKJ) ja niihin oli painettu peruskoordinaatisto ja yhtenäiskoordinaatisto.

Peruskoordinaatisto on yhden projektiokaistan sisällä määritelty suorakulmainen tasokoordinaatisto, jonka keskimeridiaani on projektiokaistan keskimeridiaani. Koska vierekkäisten kaistojen koordinaatistot eivät ole yhdensuuntaiset,etäisyyksien laskenta eri kaistojen välillä on melko hankalaa tarvittavan kaistanmuunnoksen johdosta.

Koko maan kattava yhtenäiskoordinaatisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osin edellä mainitusta syystä osaksi kartastokoordinaattijärjestelmää määritettiin koko maan yhtenäisesti kattava yhtenäiskoordinaatisto, joka vastaa projektiokaistan 3 peruskoordinaatistoa jatkettuna länteen ja itään kattamaan koko Suomen. YKJ:n lyhenteenä voidaan käyttää myös merkintää (Grid27E) tai (KKJ3). Tämän koordinaatiston pystysuora keskiakseli (matemaattisen koordinaatiston y-akseli) on pituuspiiri 27 astetta itäistä pituutta. Yhtenäiskoordinaattien yhteydessä puhutaan pohjois- ja itä-koordinaateista (p- ja i-akselista). Keskiakselille (keskimeridiaanille) on annettu nollasta poikkeava lukuarvo 3500 (km) tai 3 500 000 (metriä), jotta vältytään negatiivisilta lukuarvoilta. Lukuarvon ensimmäinen luku ilmaisee, että koordinaatti on projektiokaistan 3 koordinaatti. P-koordinaatti puolestaan ilmaisee etäisyyden päiväntasaajalta pohjoiseen. Tietyn Suomessa olevan pisteen yhtenäiskoordinaatit voidaan siis ilmaista esimerkiksi seuraavasti: p=6700000, i=3500000 tai lyhyemmin: 6700000, 3500000

Tunnusväri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtenäiskoordinaatiston ruudukko ja/tai lukemat painettiin peruskarttoihin punaisella painovärillä. Erotuksena peruskoordinaatistosta, joka on painettu mustalla. GT-tiekartoista (mittakaava 1:200 000) on ollut saatavilla erikoispainos, johon yhtenäiskoordinaatiston ruudut on painettu violetilla värillä.

Käyttösovellukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtenäiskoordinaatisto on ollut käytössä sotilaallisella puolella ainakin tykistössä. Viranomaispuolella ainakin Natura-kartoitusten tietoaineistot ovat YKJ:ssä. Suomen kattava pelastuspalveluruudukko pohjautuu myös yhtenäiskoordinaatistoon.

Käyttö luonnontieteissä ja luontoharrastuksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnontutkijat ovat soveltaneet yhtenäiskoordinaatistoa löytöpaikkojen tms. ilmaisemiseen. Ainakin lintujen rengastajien pesäkorteissa, hyönteishavainnoissa ja etiketeissä sekä kasvillisuuskartoituksissa on käytetty pitkään yhtenäiskoordinaatteja ja yhtenäiskoordinaatisto-ruudukkoa. Eliömaantieteessä on vallalla ollut käytäntö pitää (10 km x 10km) = 100 km²:n ruutua "takseerausyksikkönä" esimerkiksi levinneisyyskartoissa. Luonnontieteellisissä käyttötarkoituksissa on tullut tavaksi katkaista i-koordinaattiluvun edestä pois luku 3. Tällöin jälkimmäinen koordinaattiluku on yhtä merkkiä lyhyempi kuin ensimmäinen. Yhden "kymppikilometriruudun" alue voidaan siis ilmaista esimerkiksi seuraavasti: (Grid27E) 670:50. Vuodesta 2009 alkaen i-koordinaattiluvun alusta ei suositella ottamaan lukua 3 pois.

Ruutu, jossa havaintopiste sijaitsee, saa koordinaateikseen kyseisen ruudun vasemman alakulman koordinaatit. Huomaa, että kyseessä ei siis ole sama "kymppikilometriruutu", joka on perinteisen peruskarttalehden kattama. Ilmaisu 6700:500 ilmaisee kohteen sijainnin jo kilometrin tarkkuudella. Pyöristettäessä esimerkiksi digitaalisilta kartoilta mitattuja koordinaatteja mielekkääseen tarkkuusluokkaan ei käytetä normaaleja pyöristyssääntöjä, vaan katkaistaan merkityksettömät luvut koordinaattiluvun "hännästä" pois ilman ylös- tai alaspyöristyksiä.

Rinnakkain tämän Grid27E-systeemin kanssa on hyvin harvoin ollut käytössä UTM-ruudukko. Lähinnä sitä on käytetty ehkä Skandinavian ja Euroopan tasolla tapahtuvissa laajemmissa levinneisyystarkasteluissa.

Yhtenäiskoordinaatiston jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartastokoordinaattijärjestelmän käytöstä on luovuttu meri- ja maastokartoituksessa. Uudet maastokartat vuodesta 2005 alkaen on laadittu UTM-projektioon perustuvalla ETRS-TM35FIN-projektiolla EUREF-FIN-koordinaatistoon. ETRS-TM35FIN määrittelee maanlaajuisen yhtenäisen suorakulmaisen tasokoordinaatiston, jota konseptina voidaan pitää yhtenevänä yhtenäiskoordinaatiston kanssa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]