Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Ilmeniitti

Ilmeniitti

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (100,0 % kannatti hyväksi artikkeliksi) --Höyhens (keskustelu) 7. toukokuuta 2015 kello 18.51 (EEST) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

LA-keskustelun perusteella luulisin kelpaavan hyväksikin. —kallerna (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 16.04 (EEST)

Jatkettu äänestystä viikolla, kun äänestäjiä oli vähän. --Höyhens (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 12.18 (EEST)

Äänestys päättyy 6. toukokuuta 2015 kello 16.04 (EEST).

Kannatan

1. Todella hieno artikkeli. Vilkapi (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 17.27 (EEST)
2. Noin pitkä artikkeli kaipaisi muutakin kuin taloudellista hyödyntämistä, mutta eiköhän sentään menettele. Kielenhuoltoa tein monta tuntia ja aihe on hyvä ja siihen on selkeästi antaumuksella perehdytty. --Höyhens (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 10.33 (EEST)
3. Totisesti kelpaa hyväksi. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 30. huhtikuuta 2015 kello 15.58 (EEST)
4. Hyvä jo nyt, vaikka parantaakin voi. --Tappinen (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 10.28 (EEST)
5. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 2. toukokuuta 2015 kello 19.22 (EEST)
6. --Vnnen (keskustelu) 3. toukokuuta 2015 kello 13.57 (EEST)
7. --Jylöstalo (keskustelu) 4. toukokuuta 2015 kello 22.06 (EEST)

Vastustan

1. Liian pitkä. -Höyhens (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 01.45 (EEST)

Keskustelu

Viitteistyksessä on parantamisen varaa. Lista lyhynee huomattavasti kun ref name -viitettä alkaa käyttää.--Jylöstalo (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 01.06 (EEST)

Kävin tämän läpi, mutten sentäään tarkistanut viitteitä. Luotan kirjoittajaan siinä suhteessa. --Höyhens (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 10.30 (EEST)

Kiitokset kielenhuollosta! Viitteet on muokattu automaattisesti Harvardin viittaustavasta, minkä vuoksi ne eivät ole "ref name"-muodossa. —kallerna (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 20.31 (EEST)

Kielenhuoltoa tarvisi kyllä vieläkin. Lisäksi siellä on/oli paljon outoja wikilinktityksiä. En ole ehtinyt lukeen artikkelia vielä loppuun asti. Mutta yhdyssanoja ei saa linkittää kahteen tai useampaan osaan, käyttäjälle todella hämäävää. Lisäksi wikilinkeissä oli esimerkiksi indonesian kieli, kun puhuttiin Indonesiasta ja pari muutakin omituisuutta. --PtG (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 09.14 (EEST)

Höyhens taisi lisätä melko paljon noita wikilinkkejä, osaan varmaan eksynyt lapsuksia. Itsekin lisäilin niitä alunperin aika summanmutikassa, mutta ihan mukavasti ne toimivat. Harmittavan vähän täältä tuntuu löytyvän alan artikkeleita. —kallerna (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 10.26 (EEST)

Varmasti lapsuksiakin on tullut. Ping PtG Tuota käytäntöä ettei yhdyssanaa saisi linkittää useampaan osaan, en ole ennen kuullut enkä löydä nytkään. Toki se voi häiritä, niin että se pitäisi olla vähintään tyyliohjeessa ellei sitten käytännössä. Jos tämä menee umpeen ennenku kerkeät vastata, vastaa vaikka keskustelusivullani. --Höyhens (keskustelu) 6. toukokuuta 2015 kello 03.00 (EEST)

Ohje:Linkit, tuollahan se on kohtassa "Joitain ohjeita". Meidän ohjeet tosin ovat pääosin hyvin epäselvät, ettei tuossakaan välttämättä asia kovinkaan selvästi käy ilmi, mutta saman sanan linkittäminen useaan osaan on tosiaan lukijalle mahdoton paikka tulkita. --PtG (keskustelu) 6. toukokuuta 2015 kello 08.02 (EEST)

Esimerkiksi Nessen kirjassa on 348 sivua, ainakin jollain tasolla näihin on haluttu viitteeseen sivunnumerot. Onko sellainen parannus mahdollista tehdä ? Jos mulla on joskus tylsää, voin tehdä tähän ref namet, mutta jos sivunnumerot on tulossa, tuo on turhaa. --Tappinen (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 10.16 (EEST)

Laitoin joitakin sivunumeroita, ref-nameja ja ISBN-nymeroita tai verkkolinkkejä. Onko Nessen nkirjan nimi tuo vai "Introduction to Optical Mineralogy" sellainen on ilmestynt sama kustantaja, vuosi ja sivumäärä . --Tappinen (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 23.02 (EEST)

Sivunumeroja en kyllä jälkikäteen ala etsimään, alunperin käyttämässäni viittaustavassa niitä ei kuulu merkitä. Suuri osa lähdekirjoista kuitenkin kokoelmateoksia, ja tieto löytyy ilmeniitin kohdalta. Forcen kirja poikkeus tästä, mutta siinäkin tiedot helposti löydettävissä.

Nessen kirjan nimi on merkitty. Melko samannimisiä ja toisaalta melko samansisältöisiäkin kirjoja Nesseltä julkaistu samoina vuosina uudelleenpainoksina yms. joka kieltämättä hieman hämäävää. —kallerna (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 10.26 (EEST)

Onkos tossa Forcessa hakemistoa, ja jos on, kuinka kattava/laadukas hakemisto on? Gopase+f (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 11.25 (EEST)

Forcessa ei ole varsinaista aakkosellista hakemistoa, mutta teksti on jaettu lyhyisiin, selkeästi otsikoituihin kappaleisiin joiden (ja sisällysluettelon) avulla löysin moneen viitteeseen helposti sivunnumerot. ISBN vie google booksiin josta löytyy sisällysluettelo ja snippettejä muista sivuista.--Tappinen (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 18.57 (EEST)

Hyvältä näyttää muuten mutta punalinkit pistävät aika pahasti silmään. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 1. toukokuuta 2015 kello 14.19 (EEST)

Vasta SA-tasolla on vaatimuksena "artikkelin ymmärtämisen kannalta keskeisten" linkkien sinistys. Pienet kaivospaikkakunnat tai ulkomaiset yhtiöt eivät mielestäni sellaisia ole. Olen sinistänyt joitakin linkkejä; kuten PtG huomasi monet linkit osoittavat väärään paikkaan, olen korjannut löytämiäni ja samalla punaisia on muuttunut sinisiksi. --Tappinen (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 12.49 (EEST)

Tekisi mieleni purkaa linkitys joistakin sanoista, joista thety artikkeli olisi pian merkittävyysuhan alla. Jo Eneabba on siinä ja siinä... --Tappinen (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 19.03 (EEST)

Rohkeesti pois vaan. Ite pidin joskus SA-punalinkeissä omana "sääntönä", että jos artikkeli löytyy viidestä muusta wikistä, ni punalinkki on perusteltu. Gopase+f (keskustelu) 3. toukokuuta 2015 kello 08.35 (EEST)

Näyttää siltä, että on otettu sanoja käännösteksteistä ja niille ei ole löydetty suomalaista vastinetta, vaan on laitettu oma käännös, esimerkiksi elektrokeraami. Sähkökeraameista olen joskus kuullut puhuttavan ja näillä tarkoitetaan eristeinä käytettyjä keraameja. Kyseessä on hieman vanhaa tekniikkaa, kuten posliiniset sulakepesät, mutta yhä käytössä. Jos haluaa linkittää tuon sanan, niin sitten laittaisin sanaan keraami. Keraamiset eristeet olisi ehkä tarkin ilmaisu. Vilkapi (keskustelu) 3. toukokuuta 2015 kello 21.57 (EEST) Jatketaan vielä näillä termeillä esimerkiksi raudanmusta, tarkoitetaanko tällä samaa kuin raudan värinen? Mustasta raudasta puhutaan usein erotuksena ruostumattomiin teräksiin. Olisiko tuo sulattamorikastus ehkä jotakin sukua pyrometallurgialle? Voisiko taloudellinen kannattavaaus tarkoittaa tuottavuutta? Murskauslaitoksen voisi linkittää rikastukseen? Räjäytys linkki voisi johtaa louhintaan ja UV-suoja UV-säteilyyn. Näistä ainakin lukija saa lisätietoa asiasta. Vilkapi (keskustelu) 3. toukokuuta 2015 kello 22.29 (EEST)

Muokkaa rohkeasti. Tuskin tämä noilla ainakaan huononee. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2015 kello 15.12 (EEST)