Wiesbadenin koodeksi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wiesbadenin koodeksiin sivu.

Wiesbadenin koodeksi (myös Riesencodex "suurkoodeksi"), Hs.2 on Hessische Landesbibliothekissa Wiesbadenissa säilytettävä koodeksi, joka sisältää Hildegard Bingeniläisen kootut teokset. Se on valtavan suuri koodeksi, painaa 15 kg, ja sen mitat ovat 30x45 cm .[1] Se on peräisin noin vuodelta 1200, ja sen kirjoittaminen alkoi, kun hänen elämänsä oli aivan lopuillaan tai juuri päättynyt[1], hänen viimeisen sihteerinsä Guibert Gemblouxilaisen aloitteesta.[2] Teoksesta puuttuvat ainoastaan hänen lääkintää koskevat kirjoituksensa, jotka ehkä ovat muodostaneet toisen osan.[3]

Koodeksissa on laaja kokoelma hänen kirjeitään. Tutkija Lieven Van Ackerin mukaan Hildegard suostui viimeisinä päivinään siihen, että kokoelman toimittajat tekivät muutoksia. Kokoelman muodon suunnitteli hänen ensimmäinen sihteerinsä Volmar ja sitä muokkasi hyvin voimakkaasti Guibert Gemblouxilainen, mutta Hildegard lienee silti vahvistanut muutokset.[4]

Teos koostuu useasta erillisestä, erikseen kirjoitetusta osasta, jotka koottiin yhteen ja sidottiin. Teoksen puiset kannet ovat todennäköisesti peräisin myöhemmältä ajalta, ehkä 1400-1500-luvulta.[1]

  • Näkytrilogia: Scivias, Liber vitae meritorum, Liber divinorum operum
  • sävellykset: Symphonia, Ordo virtutum
  • Hildegardin kirjeet: Epistolarium
  • Kielitieteelliset kirjoitukset, Lingua ignota, Litterae ignotae
  • Kokoelma saarnakatkelmia: Expositiones evangeliorum
  • Elämäkerta (Vita Hildegardis) kirjoittajina Gottfried ja Theoderich,
  • Kirje Mainzin prelaateille: Ad praelatos Moguntinenses

Lisäksi siinä on lyhyt Villersin munkkien kirje Hildegardin kuoleman jälkeiseltä ajalta.

Koodeksi oli vuosisatojen ajan syntypaikassaan Rupertsbergin luostarissa lähellä Bingeniä. 30-vuotisen sodan aikana nunnat siirsivät koodeksin Reinin toisella puolelle Eibingenin luostariin. Uudestaan se siirrettiin 1800-luvun alun maallistumisen aikana, vuonna 1814 Wiesbadenin valtionkirjastoon. Toisen maailmansodan aikana se vietiin turvaan Dresdeniin, jossa se säilyi mutta josta se vasta suurin ponnistuksen saatiin 1948 takaisin Wiesbadeniin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Barbara Newman. Voice of the Living Light: Hildegard of Bingen and Her World. Berkeley: University of California Press, 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Wiesbaden Codex, WLB
  2. Newman, "Hildegard's Life and Times," in Newman, 27.
  3. Florence Eliza Glaze. "Medical Writer," in Newman, 145-147.
  4. Joan Ferrante, "Correspondent," in Newman, 91.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]