Viron Punaisen Ristin ritarikunta

Ritarikunnan tunnuksia

Viron Punaisen Ristin ritarikunnan (vir. Eesti Punase Risti teenetemärk) kunniamerkit perusti Viron Punainen Risti vuonna 1920. Aluksi se oli puolivirallisen kunniamerkin asemassa kuten Kotkaristin ritarikuntakin, mutta se virallistettiin 7. lokakuuta 1936. Uudelleen kunniamerkit otettiin käyttöön asetuksella vuonna 1996. Punaisen Ristin ritarikunnan kunniamerkeillä palkitaan Viron kansalaisten hyväksi tehdystä humanitaarisesta työstä ja elämän pelastamisesta. Ritarikuntaan kuuluu kuusi luokkaa, joista viisi perusluokkaa ja yksi mitaliluokka. Kaikkien luokkien merkit ovat samanmuotoisia.

Kunniamerkkiä jaetaan kuudessa luokassa, joista viimeinen on mitali:

• 1. luokka
• 2. luokka
• 3. luokka
• 4. luokka
• 5. luokka
• mitali

Kunniamerkin kuvaus

Ritarikuntamerkki on tasapäinen risti, joka on emaloitu punaiseksi. Ristin pituus on 41 mm ja kunkin sakaran leveys 9,5 mm. Punaisen emaloinnin ulkolaidoilla on 2 mm:n levyinen valkoinen emalointi ja ristin ulkolaidoilla on 1,5 mm:n levyinen kultaus. Jokaisesta ristin kulmasta lähtee kullattu sädekimppu. Ristin keskuksessa on tyylitelty E-kirjain, joka on kullattu. Kirjainta ympäröi kahdeksankulmio, jonka väritys on sini-musta-valkoinen. Ristin kullatulla kääntöpuolella on punainen ympyrä, jossa on latinankielinen teksti ”Inter Arma Caritas” ('Aseiden keskellä laupeus'). Ympyrän sisällä on vuosiluku 1919. Ristin yläpuolella on valkoiseksi emaloitu majakkakuvio, joka on 19 mm pitkä. Majakan yläosasta lähtee kummallekin puolelle viisi kullattua sädettä. Ritarikuntaristin koko vaihtelee luokittain niin, että I II ja III luokassa on edellä mainitun kokoinen merkki, IV ja V luokkien merkit ovat pituudeltaan 38 mm.

Rintatähti I ja II luokassa on samanlainen. Se on kahdeksanhaarainen tähti, jonka halkaisija on 86 mm. Kahdeksan päähaaraa on koristeltu pyörein kohoumin, jotka suurenevat ulkolaitoja kohden. Päähaarojen välissä on timanttikuvioituja erikokoisia säteitä kuusi kappaletta jokaisen päähaaran välissä. Tähden päällä on ritarikuntaristi eli punaiseksi emaloitu tasapäinen risti, joka on mitoiltaan ritarikuntaristin mittainen.

Viron Punaisen ristin mitali on muodoltaan pyöreä ja valmistettu hopeasta. Sen halkaisija on 29 mm. Mitaliin on kuvattu kohokuviona ritarikunnan risti pituudeltaan 13,5 mm ja leveydeltään 3 mm sakaroin. Kääntöpuolella on kohokirjaimin teksti: ”Eesti Punane Rist”.

Nauhan väri noudattaa mukailtuna Viron lipun sävyjä. Nauhan leveys vaihtelee luokittain. I luokan merkin oikean olkapään yli kannettava nauha on leveydeltään 110 mm. Sen keskellä on 59 mm leveä vaaleansininen kaistale. Sen molemmin puolin on 6 mm leveä musta juova ja 7 mm leveä valkoinen juova, jonka vieressä on vielä 2 mm:n levyinen musta juova. Nauhan molemmilla reunoilla on vaaleansininen kaista, jonka leveys on 10,5 mm. II ja III luokan kaulanauha on 40 mm leveä ja siinä on keskellä 21 mm leveä vaaleansininen juova. Musta–valko–musta juovisto on 4 mm päässä reunoista ja sen mitat ovat 2–2,5–1 mm. IV ja V luokkien sekä mitalin nauha on 36 mm. Musta–valko–musta juovisto on 3,5 mm päässä reunoista ja sen mitat ovat 2–2,5–0,5 mm. IV luokan nauhaan kuuluu ruusuke.

Lähteet

• Tetri Juha E.: Kunniamerkkikirja, Saarijärvi: Ajatus 1998 ISBN 951-9440-23-2.
• Viron presidentin kotisivut president.ee. Viitattu 9.1.2011. (viroksi)