Vikavirtasuojakytkin

Wikipedia

Vikavirtasuojakytkin (vvsk) on sähkötekniikassa käytetty komponentti, jonka tehtävä on suojata laitteiden käyttäjiä vaarallisilta sähköiskuilta ja estää tulipaloja. Vikavirtasuojia saa sähkökeskuksiin asennettavina DIN-kiskoon sopivina komponentteina (näitä saavat asentaa vain alan ammattilaiset), mutta myös tavalliseen pistorasiaan liitettäväksi sopivia vikavirtasuojakytkimiä on markkinoilla. Vikavirtasuojakytkimen toiminta perustuu sähköjohtimeen menevän ja sieltä palaavan sähkövirran erotuksen mittaamiseen.

Sisällysluettelo 1 Toiminta 2 Henkilösuojaus 3 Käyttö ja valinta 4 Lähteet

[muokkaa] Toiminta

Normaalitilanteessa sähkövirtaa kulkee vaihe- ja nollajohtimessa likimain yhtä paljon. Jos sähköjohtimesta tai siihen kytketystä laitteesta vuotaa virtaa laitteen ulkopuolelle, esimerkiksi jännitteelliseen osaan koskettaneen henkilön kautta todelliseen maahan tai suojamaajohtoon, meno- ja paluuvirrat eivät enää ole yhtä suuret. Jos virtojen ero kasvaa yli valitun arvon vikavirtasuoja katkaisee virran. Käytännön tasolla toiminta perustuu tarkkaan ja nopeaan magneettilaukaisimeen tai elektroniseen valvontapiiriin ja releeseen.

[muokkaa] Henkilösuojaus

Henkilösuojauksessa käytetään yleensä 30 milliampeerin (mA) vikavirtasuojakytkimiä, jotka kykenevät kytkemään virran pois muutaman millisekunnin kuluessa virtarajan ylittymisestä. Palosuojaukseen käytettävät 300 ja 500 mA mallit eivät sovellu henkilösuojaukseen, sillä kehon läpi yli 0,5 sekuntia vaikuttava 50 mA vaihtovirta riittää aiheuttamaan sydämen pysähtymisen tai kammiovärinän^lähde?.

Vikavirtasuoja on ehdottomasti parempi henkilösuojauksen kannalta kuin sulake, sillä sulakkeen laukeaminen kohtuullisessa ajassa vaatii usein nimellisvirtaansa nähden moninkertaisen oikosulkuvirran. Tämän vuoksi nykyiset rakennusmääräykset edellyttävätkin vikavirtasuojien asennusta kaikkiin kodin pistorasioihin uudiskohteissa sekä muun muassa korroosiolle alttiisiin tiloihin ja rakennustyömaille (vaaditaan ulkokäytössä 20 A nimellisvirtaan asti, eli Suomessa kaikkiin yksivaiheisiin pistorasioihin ja 16A kolmivaihepistorasioihin, mutta myös suurempiin jos niitä rajoittava sulake on korkeintaan 20 A).^[1]. Vanhoihin rakennuksiin se on rakennettava kosteisiin ja märkiin tiloihin muutostöiden yhteydessä.

Vikavirtasuojakytkintä käytetään aina sulakkeen kanssa toimivana lisäsuojana, sillä vikavirtasuoja ei laukea nolla- ja vaihejohtimen välisessä oikosulussa eikä ylikuormitustilanteessa, koska summavirta eli menevä ja tuleva virta pysyvät näissä tapauksissa samana.

[muokkaa] Käyttö ja valinta

Vikavirtasuojakytkimen toiminta on syytä tarkistaa vähintään pari kertaa vuodessa (valmistajat suosittelevat kerran kuukaudessa), tätä varten niistä löytyy erillinen testauspainike, jonka painamisen tulisi laukaista suoja sekunnin murto-osissa, mikäli vikavirtasuojakytkin on jännitteellinen. Testauspainiketta ei tule koskaan painaa yli sekunnin ajan, sillä laitteen sisällä oleva vastus, jonka avulla testaus suoritetaan, saattaa ylikuumentua ja hajota.

Valintaan vaikuttavia asioita:

• vikavirran suuruus (yleensä 10/30/300/500 mA)
• vikavirtasuojan virrankesto
• vaiheiden määrä
• toimintajännite

Tavallisiin pistorasioihin liitettävät mallit ovat aina korkeintaan 30 mA virrasta laukeavia ja soveltuvat siis henkilösuojaukseen.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS-JA SÄHKÖASENNUSSTANDARDIT