Verifikationistinen merkitysteoria

Wikipedia
Ohjattu sivulta Verifikationismi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Verifikationistinen merkitysteoria[1] (< lat. verificare 'todentaa' < verus 'tosi'; merkityksen verifikaatioteoria, merkityksen todentamisteoria[2], merkityksen verifiointikriteeri[3]) on Wienin piirin loogisten empiristien kehittämä filosofinen teoria lauseiden merkityksestä. Se on keskeinen osa verifikationismia sellaisena kuin looginen empirismi sen ymmärsi.

Verifikationistisen merkitysteorian mukaan lauseen merkityksen määrittelee se menetelmä, jonka kautta lause verifioidaan empiirisesti. Jos jotain lausetta ei voida verifioida empiirisesti, se on mieletön. Esimerkiksi lause ”nyt sataa” on mieletön, ellei ole olemassa tapaa, jolla voitaisiin ainakin periaatteessa verifioida, sataako todella vai ei. Tällä perusteella looginen empirismi luki muun muassa metafysiikan ja suuren osan etiikkaa mielettömiksi.

Verifikationismista luovuttiin[1], koska se oli liian ankaraa. Mitään universaalista väitettä ei voida todistaa oikeaksi. Esimerkiksi Carl Gustav Hempelin lause ”kaikki korpit ovat mustia” voitaisiin todentaa tarkastamalla kaikki nykyiset, menneet ja tulevat korpit. Emme voi siis koskaan saada mitään asiaa havainnoin todennetuksi.

Yleisemmässä ja maltillisemmassa mielessä verifioinnilla tarkoitetaan, että todistus nojaa asioihin, joita on jo havaittu. Niinpä voisimme vastata Hempelille: ”Olemme havainneet paljon mustia korppeja mutta emme muunvärisiä korppeja, joten korpit ovat mustia.”

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pihlström, Sami: Fyysikon uskonnollisuus, uskontotieteilijän uskonnottomuus. Tieteessä tapahtuu, 2001, nro 4. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.6.2009.
  2. Russell, Wienin piiri, Wittgenstein Helsingin yliopisto. Viitattu 12.6.2009.
  3. Korte, Tapio: Filosofian keskeistä terminologiaa Johdatus filosofiaan. Turun yliopisto. Viitattu 16.6.2009.