Venäjän maalaki
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: olematon määritelmä |
Venäjän maalaki on moniselitteinen, eikä tulkinnaltaan vakiintunut kokonaisuus. Maahan voi kohdistua omistus- ja käyttöoikeuksia. Uskottu omistusoikeus voi osoittautua vain käyttöoikeudeksi, johon ei voida soveltaa perintöoikeutta. Maata ei kansallistettu Neuvostoliiton aikana, vaan se jäi vain olemaan, sitä ei käsitelty varsinaisena tuotantovälineenä.
Maan luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän federaation laki jakaa maan seitsemään eri luokkaan;
- Maatalousmaa
- Taajama-maa
- Teollisuus- ja armeijanmaa, muu erityismaa
- Metsämaa
- Suojelumaa
- Vara-maa
- Vesistöjenmaa
Maan käyttötarkoituksen vaihtaminen luokkien välillä on hankala ja byrokraattinen toimenpide. Päätökset luokan vaihdosta tehdään Venäjän federaation virastojen välityksellä lopulta korkeimmalla mahdollisella tasolla.
Osa maasta on vaihdannan piirissä. Maanomistaja voi olla rekisteröity yksityinen juridinen henkilö, kuten yhtiö tai julkinen oikeushenkilö, kuten kunta tai Venäjän federaatio eli valtio. Maata voi omistaa myös ulkomaalainen tietyin rajoituksin. Tiettyjen luokkien maata voi ostaa, myydä ja vuokrata. Kerrostalosta huoneiston ostanut ostaa samalla osuuden talon maa-alueesta, koska Venäjällä kerrostalohuoneisto lasketaan kiinteäksi omaisuudeksi.
Metsämaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän valtio omistaa kaiken metsämaan ja myöntää metsäpiirien välityksellä hakkuuoikeuksia hakattaviin puihin.
Tosin siviililaki käsittelee metsääkin kiinteistönä, joten metsälaki on sen kanssa ristiriidassa. Metsä ja maapohja eritellään siten, että yksityinen omistus voi kohdistua vain metsään, ei varsinaiseen maapohjaan.
Metsämaahan kohdistuu myös muita käyttöoikeuksia, kuten jokamiehenoikeus marjastamiseen, sienestämiseen ja liikkumiseen. Maapohjaan voi kohdistua kaivos- tai maa-aineksen otto-oikeuksia. Metsämaahan voi saada metsästysluvan.
Hakkuiden suorittaminen on tarkoin normitettu, ja viranomaiset valvovat niitä. Käytännössä paikallinen metsäpiiri vuokraa metsän hakkuuyhtiölle, jolloin sille syntyy laillinen hakkuuoikeus, ja sen jälkeen yhtiö omistaa kaatamansa puutavaran. Vuokraukseen liittyy myös tiettyjä velvoitteita metsän hoitamisesta. Vuokrasopimukset tehdään tavallisesti 49 vuodeksi. Hakkuuoikeuden lisäksi metsämaahan voi kohdistua jonkun toisen tahon oikeus samanaikaisesti.
Taajamamaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyinenmilloin? maalaki lähtee siitä että kaikkien liike- ja asuinrakennuksien tonttimaa yksityistetään.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Idän metsätieto, Luonnonvarakeskus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Venäjän metsäoikeus