Vaaituslatta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Latta vaaituskoneen okulaarissa. Aseman korkeus on 1,422 m. Latassa on E-jaotus.
Erityyppisiä lattoja.

Vaaituslatta on vaaituksessa apuvälineenä käytettävä pystyasennossa pidettävä pituusasteikko, jonka asteikko on joko 1 tai 0,5 cm:n jaotuksella toteutettu. Vaaituksessa tähdätään vaakasuorasti vaaituslattaan ja luetaan tästä lukema. Lattoja jaotellaan erilaisilla perusteilla, materiaalin, jaotuksen ja käyttötarkoituksen mukaan.

Materiaalin perusteella jaoteltavia lattoja ovat nauhalatat, puulatat ja metallilatat. Ensimmäinen edellä mainituista on aivan normaali kangas- tai muovinauha, jolle jaotus on painettu. Puulatat ovat yleisimpiä ja ne ovat pituudeltaan 3 tai 4 metriä ja leveydeltään 8–10 cm. Metallilatat, joita kutsutaan myös invarlatoiksi, on valmistettu invarnauhasta, joka on pituudeltaan 3–5 metriä, leveydeltään 25 mm ja paksuudeltaan noin millimetrin. Latassa voi olla jaotuksen puolesta kolme erilaista jaotusta, E-, shakki- tai viivajaotus. Käyttötarkoituksen puolesta lattoja jaetaan itselaskeviin, yksinkertaisiin, runkomittaus-, tarkkavaaitus- ja teollisuuslattoihin.

Nykyisten digitaalivaaituskojeiden kanssa käytetään digitaali- eli viivakoodilattaa. Niiden lukeminen tapahtuu automaattisesti vaaituskojeen polttotasossa olevan CCD-ilmaisimen avulla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]