USB-muisti
Tätä sivua ei ole 
1. USB-liitin, 2. USB-muistin ohjain, 3. testauspisteitä, 4. Flash-muistipiiri, 5. kideoskillaattori, 6. LED, 7. kirjoitussuojauksen kytkin, 8. käyttämätön tila toiselle flash-muistipiirille
USB-muisti (myös mm. U-disk) on Flash-muistiin perustuva tiedontallennusväline. Tyypillisiä USB-muisteja ovat tietokoneiden oheislaitteina käytettävät pienikokoiset muistitikut. Pienen kokonsa ansiosta USB-muistit kulkevat kätevästi mukana ja soveltuvat paremmin tiedon siirtämiseen kuin levykkeet tai tallentavat optiset mediat, jotka ovat helposti rikkoutuvia, isokokoisia tai tallennuskapasiteetiltaan vähäisiä.
Yleensä USB-muistit ovat heti käytettävissä USB-liitännän kautta ilman laitteisto-ohjaimien asennusta. Yleisin USB-muisteissa käytetty tiedostojärjestelmä on FAT32, jota useimmat käyttöjärjestelmät tukevat.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ensimmäiset muistitikut tulivat myyntiin 2000-luvun alussa. Niissä saattoi olla tallennustilaa joitain megatavuja. Vuonna 2009 Kingston teki maailmanennätyksen tallennuskapasiteetiltaan suurimmalla muistitikulla, johon mahtuu 256 gigatavua.[1]
[muokkaa] Käyttökohteita
[muokkaa] Taskusoittimet
Nykyisin monien MP3-soittimien, kameroiden ym. laitteiden flash-muistit toimivat kuin USB-muistit, jolloin niiltä voi hakea ja jopa tallentaa tiedostoja samalla lailla kuin tavalliselle USB-muistille (laitteet liitetään USB-liitäntään sopivalla kaapelilla). USB-tikulle voi asentaa tikulta käytettäväksi suunniteltuja ohjelmia ja jopa kokonaisen käyttöjärjestelmän sovelluksineen.
[muokkaa] Käyttöjärjestelmämuistit
[muokkaa] Linuxin rinnakkaiskäyttö
Suurentuneen muistikapasiteettinsa ja halventuneiden hintojensa vuoksi USB-Flash -muisteja käytetään nykyään myös rinnakkaisena massamuistina. Kovalevyllä olevan käyttöjärjestelmän rinnalla käytetään Linux-käyttöjärjestelmää siten, että tietokonetta avattaessa valitaan käynnistysasetuksista Linuxin sisältävä usb-muisti, jolloin tietokone ei käynnistä käyttöjärjestelmää kovalevyltä, vaan USB-muistilla olevan Linuxin.
Tämä mahdollistaa Linuxin käytön ilman, että kovalevy osioidaan uudelleen. Se mahdollistaa myös CD-live -levyjä korvaavan virtuaalisen Linuxin käytön kokeiluksi.
[muokkaa] Valokuva- ja toimistodokumenttimuisti
USB-muisteja käytetään myös siirtämään valokuvia tietokoneelta toiselle, mikäli näillä ei ole keskenään verkkoyhteyttä sekä toimistodokumenttien siirtämiseen paikasta toiseen manuaalisesti.
[muokkaa] Tietokoneen suojaaminen viruksilta
USB-muisteille on saatavissa toimisto-ohjelmia siten, että USB-muisti muodostaa oman virtuaalisen muistialueensa Windowsiakin käytettäessä eikä kirjoita mitään tietokoneen kovalevylle.
U3-USB-muisti on kuin mukana kulkeva ohjelmapankki, jonka käyttöä on helpotettu automaattisesti käynnistyvällä valikolla ja ylläpito-ohjelmistolla.
USB-muistien hinnat laskevat ja tallennuskapasiteetti kasvaa kehityksen edetessä. Suurimpia markkinoilla olevia USB-muisteja ovat 256 gigatavun muistitikut.[2]
[muokkaa] USB-levymuistit
USB:n avulla tietokoneeseen liitettäviä muistimedioita tehdään muillakin kuin Flash-tekniikalla. On olemassa myös USB-levykeasemia, USB-CD-asemia, USB-DVD-asemia ja USB-kiintolevyasemia.
[muokkaa] Katso myös
- Solid State Drive SSD
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Veijo Ojanperä: Tietokone Uutiset 2009 Ensimmäinen 256 Gt muistitikku maksaa aika paljon 6.8.2009. tietokone.fi Viitattu 13.7.2011. (suomeksi)
- ↑ Kingston Data Traveler 300 – USB tikku ylitti 256 GB:n rajapyykin 21.7.2009. Wautsi.com. Viitattu 6.3.2010.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta USB-muistitikku Wikimedia Commonsissa- USB-muistilta ajettavia ohjelmia - tavalliselle tikulle
- USB-muistilta ajettavia ohjelmia - erityiselle U3 tikulle
- USB-muistin käyttäminen
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
