Tuhkakeltasiipi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuhkakeltasiipi
Eilema griseola.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Siilikkäät Arctiidae
Alaheimo: Keltasiivet Lithosiinae
Suku: Eilema
Laji: griseolum
Kaksiosainen nimi
Eilema griseolum
(Hübner, 1803)
Synonyymit
  • Eilema griseola
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tuhkakeltasiipi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tuhkakeltasiipi Commonsissa

Tuhkakeltasiipi (Eilema griseolum) on siilikkäisiin kuuluva yöperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhkakeltasiiven siivet ovat selvästi muita keltasiipilajeja leveämmät ja pyöreämmät. Siipien pohjaväri on ruskeanharmaa, ja etusiiven tyvestä siiven etureunaa pitkin on lyhyt, likaisenkeltainen raita. Siipien alapinnalla ei ole tummaa kehnää. Takasiivet ovat etusiipiä vaaleamman harmaat. Pää ja takaruumiin kärki ovat kellertävät, mutta muuten ruumis on harmaa. Tuntosarvet ovat tummanruskeat. Siipiväli on 30–34 mm.[1][2] Lajista tunnetaan kellanharmaa värimuoto f. stramineola.

Toukka on täysikasvuisena 25–28 mm pitkä. Se on väriltään musta ja selkäpuolella on pareittain oransseja täpliä.[3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhkakeltasiipeä tavataan Pohjois-Espanjasta Keski-Euroopan poikki Baltiaan ja edelleen Venäjän läpi aina Japaniin saakka. Suomessa tuhkakeltasiipi on eteläinen laji, jota tavataan lounaisrannikolta Pohjois-Savoon ulottuvalla alueella. Perhoset lentävät heinä-elokuussa.[4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia tavataan paikoittaisesti kosteissa lehti- ja sekametsissä. Perhonen on yöaktiivinen ja lähtee liikkeelle yleensä vasta lähellä keskiyötä. Molemmat sukupuolet lentävät kirkkaiden valojen luokse. Päivällä perhosia voi joskus tavata kukilta.[5]

Naaras munii 100 munaa parin kymmenen munan ryhmissä kasveille tai kaarnanrakoihin. Toukka talvehtii keskenkasvuisena ja on täysikasvuinen kesäkuun alkupuoliskolla. Kotelo on kotelokopan ympäröimä ja sijaistee kaarnalla tai jäkälikössä.[5]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka käyttää ravinnokseen jäkäliä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]