Tratta
Tratta on julkisuusuhkainen maksukehotus, jota käytetään yrityssaatavien perimiseen. Sillä kehotetaan velallista maksamaan erääntynyt saatava kuluineen ja korkoineen sitä varten annetussa kymmenen päivän määräajassa.[1] Sekä laki saatavien perinnästä että rikoslaki kieltävät tratan käyttämisen kuluttajasaatavan perimiseksi.[2][3] Lain mukaan yritys on taho, jolla on Y-tunnus[4]. Trattaperintä on varsin yleinen käytäntö.
Nykyään Suomessa on käytössä vain yksityisoikeudellinen tratta. Erona aiempaan sen protestoiminen ja julkaiseminen ei vaadi viranomaisen vahvistusta.[5]
Sisällysluettelo |
Menettely [muokkaa]
Velkoja panee trattaperinnän alulle toimittamalla yleensä perintätoimistolle tiedot velkojasta ja velallisesta, itse saatavasta sekä viivästyskoroista ja muista prosessissa aiheutuneista kuluista. Perintätoimisto lähettää velalliselle tratan, jossa todetaan tratta protestoitavan eli julkistettavan, ellei kyseessä olevaa maksua suoriteta määräajassa. Samanaikaisesti toimitetaan asiasta luottotietoyhtiölle ilmoitus. Tästä luottotietoihin syntyy maksuviivetieto, joka ei ole varsinainen maksuhäiriömerkintä mutta jolla voi olla merkitystä yhtiön myöhempään toimintaan.[1] Protestoija ja asettaja on tällaisessa tilanteessa perintätoimisto.[5]
Jos velallinen ei maksa saatavaa, perintätoimisto päättää luottotietoyhtiön kanssa, julkaistaanko tratta hiljaisena vai julkisena. Samalla perintätoimisto tiedottaa luottotietoyhtiötä (Suomessa Suomen Asiakastieto Oy:tä) asiasta. Hiljaisella protestilla tarkoitetaan vain luottotietoyhtiön tietokannassa näkyvää tietoa. Julkinen protestointi julkaistaan myös talousalan lehdissä.[1] Velalliselle lähetetään ilmoitus julkisesta protestoinnista. Jos velallinen ilmoituksen saatuaan maksaa saatavan seitsemän päivän kuluessa, tratta voidaan vielä muuttaa hiljaiseksi[5].
Tratan epääminen [muokkaa]
Velallisella on mahdollisuus riitauttaa tratan protestoiminen. Tällöin tutkitaan, onko reklamaatio perusteltu riittävästi. Kun saatava osoitetaan riitaiseksi, perintä jatkuu laajalla haastehakemuksella käräjäoikeudessa.[5] Protestointi on samantapaista kuin vekseliprotestissa.
Tratan historiaa [muokkaa]
Yksityinen tratta on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1995. Tratan viranomaisprotestista luovuttiin perintälain (513/1999) tullessa voimaan syyskuun alussa 1999. Lain esitöissä tratta selitettiin hyväksymätöntä asetetta muistuttavaksi asiakirjaksi. Ennen lainmuutosta julkinen notaari osallistui tratan protestointiin. Luottotietolain tultua voimaan perintälaissa tarkoitetuksi yritykseksi katsotaan myös yksityishenkilöt, joilla on Y-tunnus, kuten maanviljelijät.
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Marko Silen: Sopimusasiat – Tratta 3.5.2007. Helsingin seudun kauppakamari. Viitattu 18.3.2009.
- ↑ Laki saatavien perinnästä 7 § FINLEX®. Viitattu 14.12.2011.
- ↑ Rikoslain 30 luku 3 § FINLEX®. Viitattu 11.4.2010.
- ↑ Luottotietolaki 11.5.2007/527 3 § 2-kohta.
- ↑ a b c d Lehtonen - Mökkönen - Töyrylä - Seulu: ”8. luku: Hyvä perintätapa: Maksuvaatimuksen laiminlyönti: Tratta sekä 7. luku: Tratta”, Perintä ja luotonhallinta. Internet-versio päiv. 31.1.2012. Sanoma, 2011. ISBN 978-951-0-25658-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.2.2012).
