Todellinen vuosikorko

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Todellinen vuosikorko on tunnusluku, jonka tarkoitus on helpottaa eri luottovaihtoehtojen korkojen vertailua.

Kuluttajansuojalaki edellyttää todellisen vuosikoron ilmoittamista lainailmoituksissa. Tunnusluvun etu normaalille kuluttajalle on siinä, että se huomioi myös luottoon liittyvät palkkiot. Erityisesti euromääräisesti pienissä luotoissa pieneltä tuntuvat maksut maksuerien yhteydessä voivat nostaa luoton kustannuksen eli todellisen vuosikoron huomattavasti korkeammaksi kuin mitä luoton nimelliskorko antaisi syyn olettaa.

Todellisen vuosikoron suurin puute on siinä, että se ei huomioi rahan aika-arvoa. Rahoituslaitokset käyttävät itse luoton hinnoittelussa efektiivistä korkoa.

[muokkaa] Laskentakaava

Todellinen vuosikorko lasketaan kuluttajasuojalaissa määritellyn kaavan mukaisesti.

P=\frac{200*12*R}{K*(T+L)},

missä

R = korot ja kulut yhteensä laina-aikana
K = luoton määrä alussa
T = luottoaika kuukausina
L = lyhennysten ja korkojen maksuväli kuukausina


Pankit ja rahoitusyhtiöt käyttävät kaavaa:

P=p+\frac{200*12*R}{K*(T+L)},

missä

p = nimelliskorko
R = kustannukset ilman korkoa

[muokkaa] Todellisen vuosikoron heikkoudet

Rahan aika-arvon puute tunnusluvussa heijastuu esimerkiksi siinä, että tunnusluku on sama riippumatta siitä peritäänkö maksuvälin korko (samalla korkoprosentilla) etukäteen vai jälkikäteen. Rahoitusteorian mukaisesti etukäteen perintä olisi tässä esimerkkitapauksessa rahoittajalle kannattavampaa.


Tämä talouteen ja kaupankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Henkilökohtaiset työkalut