The Death and Life of Great American Cities

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
The Death and Life of Great American Cities
Alkuperäisteos
Kirjailija Jane Jacobs
Kieli englanti
Genre Tietokirja
Kustantaja Random House, 1961
Julkaistu 1961
Sivumäärä 458
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

The Death and Life of Great American Cities on Jane Jacobsin vuonna 1961 julkaistu teos. Teoksessa kritisoidaan 1900-luvun kaupunkisuunnittelupolitiikkaa, syyttäen sitä monien kaupunginosien rappiosta Yhdysvalloissa. Teoksessa esitettiin näkemyksiä niistä tekijöistä, jotka luovat kaupunkeihin elävyyttä.[1].

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jacobs argumentoi, että modernistinen kaupunkisuunnittelu ylenkatsoo kaupunkia, koska se ylenkatsoo ihmisyhteisöjä ja ihmisten toimintaa niissä. Hän arvostelee myös Le Corbusierin Ville Radieuse- ja Ebenezer Howardin Garden City -malleja. Jacobs piti tuhoisimpana vanhan rakennuskannan päälle sijoitettavaa uudisrakentamista (engl. urban renewal) ja eri toimintojen, kuten asumisen, liiketoiminnan ja työpaikkojen erottelua. Hän väitti näiden toimintatapojen tuhoavan yhteisöjä ja liiketoimintaa luomalla eristettyä ja toimimatonta kaupunkitilaa.

Näiden tilalle Jacobs esittää neljää monimuotoisuuden tekijää. Näiden neljän tekijän välttämättömyys on tämän kirjan tärkein sisältö. Yhdessä nämä ehdot luovat tehokkaita taloudellisia varantoja (engl. efficient economic pools of use). Jacobsin neljä ehtoa monimuotoisuuden toteutumiselle ovat seuraavat:

  1. Eri toimintojen sekoittaminen, jotta katutilassa olisi toimintaa kaikkina aikoina päivästä.
  2. Lyhyet korttelivälit, jotka mahdollistavat suuren jalankulkijoiden läpäisyvirran.
  3. Rakennuskannassa eri-ikäisiä ja -kuntoisia rakennuksia. Tämä mahdollistaa erilaisiin taloudellisiin resursseihin pohjautuvien toimintojen diversiteetin.
  4. Tiiviys, joka mahdollistaa riittävän volyymin eri toimintojen elävyyden ylläpitämiseksi.

Jacobsin estetiikkaa voidaan pitää vastakohtana modernistisen arkkitehtuurin estetiikalle, korostaen elävyyttä ja suunnittelmattomuutta korkeammalle kuin järjestystä ja tehokkuutta. Jacobs käyttää usein New York Cityn Greenwich Villagea, jossa hän itsekin on asunut ja toiminut, esimerkkinä elävästä urbaanista yhteisöstä.

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teos on Jacobsin tunnetuin. Se on käännetty kuudelle kielelle ja siitä on myyty yli 250 000 kopiota[2].

Teoksella oli merkittävä vaikutus Uusi urbanismi-liikkeeseen (engl. New Urbanism). Se syntyi 1980-luvulla puolustamaan tiiviitä kävelykaupunkeja esikuvanaan vanhat keskieurooppalaiset kaupungit.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Peter Dreier: Jane Jacobs' Radical Legacy 2006. National Housing Institute. Viitattu 4. toukokuuta 2013. (englanniksi)
  2. Ward, Stephen: Jane Jacobs: Critic of the modernist approach to urban planning who believed that cities were places for people 3. kesäkuuta 2006. Viitattu 5. toukokuuta 2013. (englanniksi)