Tappura
Tappura on yksi kuitukasvi pellavan (Linum usitatissimum) jalostuksessa erottuva osa. Tappurat ovat lyhyitä rohtimia, karkeita kuituja, joiden seassa on päistäreitä, kasvin kovaa, puumaista osaa.[1] Perinteisessä pellavan käsittelyssä tappurat erottuvat lihtauksessa[2] ja pehmeät osat, aivinat, häkilöinnissä, puhdistettavaa pellavaa "kammattaessa".[3]
Tappuroista voidaan puhdistettuna kehrätä karkeaa rohdinlankaa.[1] Tappuroita on käytetty lämmöneristeenä ja tiivisteenä eli riveenä (riivinä), kun on tilkitty puulaivojen ja -veneiden saumoja. Perinteisessä puulaivan rakennuksessa eli laivanlyönnissä timpureille kuuluva yksi valmistelutehtävä oli punoa tiivistämiseen tarvittavat riivit. Talonrakennuksessa tappuratiivistettä sanotaan riveeksi (rive). Tappuroitten kehrääminen riivejä varten oli puolestaan nuorten tyttöjen työtä.[4]
Tappura-sanaa käytetään kuvaannollisessa merkityksessä esimerkiksi tarkoittamaan herkästi syttyvää, kiihkeää, kuten sanonnassa "tulta ja tappuraa". Toisaalta merkitys voi viitata myös karkeaan tai takkuiseen.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pieni Tietosanakirja. Hakusana tappura. Helsinki: Otava, 1927. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.12.2014).
- ↑ Suomen käsityön museo: Pellava craftmuseum.fi. Arkistoitu 19.4.2015. Viitattu 20.8.2015.
- ↑ Pieni Tietosanakirja. Hakusana pellava. Helsinki: Otava, 1927. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.12.2014).
- ↑ Lyyänkö laiva Kirjastovirma: pohjoispohjalaista kulttuuriperintöä. Arkistoitu 30.11.2018. Viitattu 20.8.2015.
- ↑ Kotimaisten kielten keskus: Tappuraista soittoa Kieli-ikkunat 2007. Arkistoitu 16.3.2012. Viitattu 3.12.2014.