Tapahtumien riippuvuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tapahtumien riippuvuus [1] on todennäköisyyslaskennassa peruskäsite, jossa saman satunnaisilmiön perusjoukossa kahden tapahtuman todennäköisyydet riippuvat toisistaan. Näiden todennäköisyydet tulee määrittää käyttäen ehdollista todennäköisyyttä. Mikäli tapahtumien todennäköisyydeksi tulee sama tulos kuin ilman ehdollista todennäköisyyttä, ovat tapahtumat riippumattomia. Riippumattomuutta voidaan merkitä käyttämällä merkkiä [2][1][3]

Riippuvuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riippuvien tapahtumien todennäköisyyksiin käytetään ehdollista todennäköisyyden käsitettä. Riippuvuuden määrä on usein tuntematon, joten se huomioidaan laskemalla erikseen riippuvien tapahtumien todennäköisyydet, jolloin yhteisestä todennäköisyydestä tulee

(riippuvien tapahtumien kertolaskusääntö)

Kaksi jälkimmäistä laskutapaa voidaan käyttää toistensa vaihtoehtoina.[2][3]

Usean riippuvan tapahtuman todennäköisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun tarkastellaan kolmea tapahtumaa, jotka riippuvat toisistaan, voidaan laskea yhteinen todennäköisyys

mikäli molemmat ehdolliset todennäköisyydet ovat olemassa. Useammassa tapahtumassa ehdollisia todennäköisyyksiä tulee huomioida enemmän. Jos tapahtumat ovat , saadaan

[4]

Riippumattomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määritelmä: kaksi riippumatonta tapahtumaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi tapahtumaa ja ovat riippumattomia eli , jos ja vain jos ne toteuttavat todennäköisyyden kertolaskusäännön

[2] (riippumattomien tapahtumien kertolaskusääntö)

Riippumattomassa tapauksessa ehdolliset todennäköisyydet ovat samat kuin yksittäiset todennäköisyydet (vertaa riippuvat tapaukset) eli [2][3]

ja

Vastatapahtumien riippumattomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos tapahtumat ja ovat riippumattomia, niin silloin ovat myös , sekä riippumattomia, missä viivalla merkityt ovat tapahtumien vastatapahtumat.[1]

Kolmen tapahtuman riippumattomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat , ja voivat olla pareittain riippumattomat. Tämä ei tee kaikkia kolmea tapahtumaa keskenään riippumattomiksi, vaan myös kolmen tapauksen todennäköisyyksien tulo on oltava tapahtumista riippumaton. Kolmen tapahtuman riippumattomuuteen vaaditaankin neljä ehtoa: [1][5]

Riipumattomuus toteutuu vastavasti useammalle tapahtumalle.

Usean riippumattoman tapahtuman todennäköisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmen riippumattoman tapahtuman yhteinen todennäköisyys on

ja usean riippumattomien tapahtumien yhteinen todennäköisyys on

[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Ruskeapää, Heikki: Todennäköisyyslaskenta I(luentomoniste), Turun Yliopisto, 2012
  2. a b c d Alatupa, Sami et al.: Pitkä Sigma 6, s. 119−128. (lukion pitkän matematiikan oppikirja). Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-31-5343-4.
  3. a b c Kivelä, Simo K.: Tapahtumien riippumattomuus, M niin kuin matematiikka, 10.8.2000
  4. a b Emet, Stefan: Johdatus todennäköisyyslaskentaan ja tilastotieteeseen, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Turun Yliopisto, 2014
  5. George, Glyn: Testing for the independence of three events, s. 85−86, The Mathimatical Gazette