Tampere-Seura

Tampere-Seura ry. on Suomen vanhimpiin kotiseutuyhdistyksiin kuuluva seura, jonka tarkoituksena on kotikaupunkinsa yleinen kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen. Kotisivujensa mukaan seura tahtoo välittää tamperelaisuutta sukupolvelta toiselle. Seuran toimisto sijaitsee Tampereella Kauppakatu 1:ssä. Seura julkaisee Tampere-aiheisia kirjoja ja Tammerkoski-lehteä sekä ylläpitää erilaisia harrastuspiirejä.

Tampere-Seuran logo

Historia

Ajatus Tampere-Seuran perustamisesta syntyi piirtäjä Mauri Pesosen ja johtaja Onni Leonard Menanderin välisessä junakeskustelussa 10.5.1937. Herrat keskustelivat Tampereen asioista ja arvioivat, että kaupungin matkailuelämä ja koulupolitiikka kaipasivat kohennusta. Pesonen ja Menander alkoivat suunnitella vuonna 1934 perustetun Helsinki-Seuran kaltaisen kotiseutuyhdistyksen perustamista myös Tampereelle. Seuran toivottiin yhdistävän tamperelaisia yhteiskuntapiirejä ja työskentelevän kaupungin mainostamiseksi ulospäin.

Aloite edistyi nopeasti. Jo neljän päivän kuluttua Pesosen kutsusta kokoontui sanalle henkilöitä, joiden arveltiin olevan kiinnostuneita Tampereen kehittämisestä entistä merkityksellisemmäksi ja huomattavammaksi muitten kaupunkien joukossa. Neuvottelukokoukseen osallistuivat Pesosen lisäksi varatuomari Kaapo Murros, taiteilija Gabriel Engberg, toimittajat Uuno Sinisalo ja Tapio Hiisivaara, rehtori Kyösti Kaukovalta, päätoimittaja Jaakko Tuomikoski sekä lehtori Lauri Kuusanmäki. Kokouksen osanottajat olivat sen ajan tamperelaisille tuttuja kulttuurielämän ja lehdistön kautta. Neuvottelujen tuloksena asetettiin toimikunta, jonka tuli kesän aikana valmistella sääntöehdotus ja ohjelmaluonnos seuran perustamista varten.

Tampere-Seuran lopullinen perustava kokous pidettiin 8.12.1937 Tampereen kaupungintalossa. Varatuomari Alpi Rytkösen toimiessa puheenjohtajana hyväksyttiin Tampere-Seuran säännöt ja valittiin väliaikainen johtokunta, jonka tehtäväksi annettiin yhdistyksen rekisteröiminen, mikä saatiinkin tehtyä 13.1.1938.

Toiminta

Seuran näkyvin toimintamuoto on julkaisu- ja kustannustoiminta.

Seuran kustannustoiminta on myös 2008-09 saanut tunnustusta: tietokirjailija Pertti Rannan ja graafikko Pekka Rahkosen kaupunkiekologiasta kertova, syksyllä 2008 ilmestynyt Tampereen kaupunkiekologiaa palkittiin saman vuoden joulukuussa Pirkanmaan ympäristökeskuksen vuotuisella Pirkanmaan ympäristöpalkinnolla. Kyseinen teos sai Turun kirjamessuilla lokakuussa 2009 Suomen Kotiseutuliiton myöntämän Vuoden 2008 kotiseututietokirjapalkinnon.

Lisäksi seura julkaisee Tammerkoski-lehteä, joka ilmestyy nykyään kuusi kertaa vuodessa.

Seuran yksi toimintamuoto on erilaiset yleisötilaisuudet. Seura järjestää myös teatterimatkoja Suomessa. Valokuvanäyttelyjä järjestetään seuran omissa tiloissa, Raatihuoneen kivijalassa. Lisäksi seuran puitteissa toimii Tampere-Seuran orkesteri.

Tampere-Seuran Facebook-sivuilla julkaistaan viikoittain muun muassa vanhoja valokuvia Tampereen katumiljöistä ja tapahtumista.

Kirjallisuus

Tampere-Seura aloitti kotiseutuaiheisten teosten kustantamisen toimintansa alkuvaiheissa. Seura julkaisi alkuun kotiseutuaiheisia kuvateoksia, kaskukirjoja ja muisteloja Tampereen historiasta. 1980-luvun lopulla kustannustoiminta vilkastui, ja vuoteen 2017 mennessä julkaistuja teoksia oli jo 136. Viime vuosien kustannustoiminta on keskittynyt lähinnä Tampere-aiheisten tietokirjojen ja kuvateosten julkaisuun.

Poimintoja Tampere-Seuran kirjallisuudesta:

Tiilestä tehty Tampere (2006) Käytännössä Tampere muurattiin savesta ennen betonielementin läpimurtoa 1960-luvulla, vaikkakin monet vuosikymmenet jemmasivat punatiilen piiloon rappauksen taakse. Punatiili hehkuu Tampereella muuallakin kuin sen teollisessa kulttuuriperimässä. Teos kokoaa yhteen keskeisen osan Tampereen punatiilistä rakennusperintöä. Tamperetta voidaan hyvällä syyllä kutsua ”punatiilen pääkaupungiksi”.

Tamperelaisen Tiedon Portaat (2008) Hakuteos, opas ja näkökulma Tampereen historiaan ja nykyisyyteen. Teos esittelee hakusanoina muun muassa kaupunginosat, keskeiset paikat ja tapahtumat erikoisuuksiakaan unohtamatta. Kirja soveltuu oppikirjaksi, käsikirjaksi tai nopeaan tiedontarpeeseen.

Hämeenkatu – Tampereen sydän (2010) Hämeenkatu on jättänyt muistijälkensä moneen sukupolveen. Hämppi on nuorison kohtaamispaikka, tärkeiden historiallisten tapahtumien näyttämö, kaupan ja huvielämän keskus. Tampereen valtasuoni Hämeenkatu on myös suomalaisen yhteiskunnan historiaa ja tamperelaisen rakennuskulttuurin ydintä: kadun varrella voi havaita eri arkkitehtonisten tyylien kirjon tamperelaisen perinteen suodattamana.

Vuosikymmenten havinaa Tampere-Seuran vuosikymmenkirjat Tamperelainen viiskytluku (2008), Se oli aikaa... 60-lukua Tampereella (2000), 60-luvun Tampere (2014), Tampereen 70-luku (2006) sekä Tampereen Albumi (2000) ovat varsinainen nostalgiapaketti runsaine kuvineen. Teokset kertovat omilla tavoillaan, mitä merkittävää kullakin vuosikymmenellä Tampereella tapahtui, ja kurkistetaanpa kuvissa myös ihan tavallisiinkin kotioloihin.

Uudet kuvateokset Seuran uudenlaisessa kuvateossarjassa on ilmestynyt kolme eeposta: 200-250-sivuiset Tampereen kuvia (2007), Näin muuttui Tampere (2011) ja Tampere silloin ennen (2013) antavat vanhan kuvan puhua jopa aukeaman kokoisena. Pienempi kuva samasta miljööstä näyttää kaupungin muutoksen. Kaksi ensin mainittua ovat loppuunmyytyjä

Tammerkoski-lehti

Pääartikkeli: Tammerkoski (lehti)

Seuran äänenkannattaja on Tammerkoski-lehti, joka alkoi ilmestyä vuonna 1938. Lehden ensimmäinen päätoimittaja oli varatuomari Kaapo Murros. Nykyinen päätoimittaja on Matti Rainio. Lehti käsittelee ennen kaikkea Tampereen historiaa, mutta myös nykypäivää.

Tammerkoski on Suomen vanhin kotiseutulehti. Lehden keskeisintä sisältöä ovat historia-artikkelit ja -muistelot, jotka tallentavat Tampereen historiaa läpi vuosikymmenten.

Tammerkoski-lehden Facebook-sivujen kautta tiedotetaan lehden tulevista numeroista ja artikkeleista.

Lähteet

• http://www.tampere-seura.fi
• Hämäläinen, Hanna-Leena: Pienestä painostusryhmästä laajaksi jäsenjärjestöksi. Tampere-Seuran viisi vuosikymmentä (Tampere, 1989)