Talvivaara

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: TLV1V
Markkina-arvo 145 milj. € (31.12.2013)[1]
Perustettu 2003
Perustaja Pekka Perä[2]
Toimitusjohtaja Pekka Perä[2]
Kotipaikka Sotkamo, Suomi
Toimiala kaivosteollisuus
Tuotteet mineraalit (nikkeli ja sinkki)
Liikevaihto Laskua77,6 milj. € (2013)[1]
Liikevoitto Laskua−701,8 milj. € (2013)[1]
Tilikauden tulos Laskua−812,5 milj. € (2013)[1]
Henkilökuntaa 549 (31.12.2013)[1]
Kotisivu www.talvivaara.com

Talvivaaran kaivos on Sotkamossa sijaitseva monimetallikaivos, joka tuottaa pääasiassa nikkeliä ja sinkkiä. Talvivaarassa käytetään bioliuotusmenetelmää, jolla tavoitellaan taloudellisesti kannattavaa metallien tuotantoa suhteellisen köyhästä malmista.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on kaivostoiminnan rahoituksesta vastaava pörssiyhtiö. Kaivostoimintaa operoi tämän tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo Oy. Talousvaikeuksien vuoksi yhtiöt ovat loppuvuodesta 2013 alkaen olleet yrityssaneerausmenettelyn kohteena.[3] Operatiivinen yhtiö hakeutui konkurssiin 6. marraskuuta 2014, mutta pörssiyhtiö pyrkii jatkamaan kaivostoimintaa.[4]

Kaivoksella sattuneet onnettomuudet ja päästöt läheisiin vesistöihin ovat synnyttäneet laajaa kritiikkiä kaivoksen aiheuttamiksi väitetyistä ympäristövahingoista. Useita Talvivaaran johtajia on epäilty ympäristön turmelemisesta, neljä johtajaa sai rikossyytteet törkeästä ympäristön turmelemisesta ja Talvivaaralta on vaadittu vahingonkorvauksia.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaaran esiintymä on alun perin löytynyt Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksissa vuonna 1977. Tällöin esiintymä havaittiin suureksi, mutta verrattain heikkolaatuiseksi. Tämän vuoksi sen hyödyntäminen ei ollut kannattavaa perinteisillä rikastusmenetelmillä, vaan vaati bioliuotusmenetelmän kehittymistä maailmalla (esim. Chilessä) ennen kuin kannattava hyödyntäminen tuli mahdolliseksi.

Kaivosoikeudet jäivät Outokumpu Oyj:n haltuun. Tämä myi ne vuonna 2003 entiselle työntekijälleen Pekka Perälle euron hinnalla. Perä tosin osti kolikon takaisin ja maksoi siitä kaksi euroa.[5][6]

Listautuessaan Lontoon pörssiiin Talvivaaran kaivososakeyhtiö (Talvivaara Mining Company plc) keräsi yli kolmesataa miljoonaa euroa. Toukokuussa 2009 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj listattiin myös Helsingin pörssiin.[7][8]

Kaivos aloitti toimintansa 1. lokakuuta 2008.[9] Ensimmäinen nikkeli–kobolttisakkakuorma lähetettiin kaivokselta 19. helmikuuta 2009 Harjavaltaan Norilsk Nickelin jalostamolle.[10]

Kaivoksen rakentaminen maksoi vuosina 2007 ja 2008 yhteensä noin 560 miljoonaa euroa.[11] Valtio on rahoittanut alueen infrastruktuuria, muun muassa sähkölinjan, teiden ja rautatien rakentamista 50 miljoonalla eurolla. Rahoitus on tehty Ranuan Suhangon kaivosprojektista omaksutulla jälkirahoitusmallilla, jossa kaivosyhtiö tekee investoinnit ja valtio maksaa ne takaisin.[12] Talvivaaran rata rakennettiin vuosina 2007–2009.

Kaivos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malmivarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaaran malmiesiintymät kattavat kaksi monimetallista malmiota, Kuusilammen ja Kolmisopen malmiot.[13] Malmi sisältää nikkeliä, sinkkiä, kuparia, kobolttia, mangaania ja uraania. Mineraalivarat on arvioitu 2 053 miljoonaksi tonniksi, jotka riittävät useiksi vuosikymmeniksi. Esiintymä on yksi Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Tähän mennessä löydetyn malmin metallipitoisuudet ovat: nikkeli 0,22 %, sinkki 0,50 %, kupari 0,13 %, koboltti 0,02 % ja uraani 0,0017 %. Malmivarojen arvioinnissa käytetty nikkelin rajapitoisuus on 0,07 %. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on arvioinut, että alueella on edelleen merkittävää malminetsintäpotentiaalia tunnetun malmion ympärillä. [14]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malmiot sopivat hyvin avolouhintaan, koska niiden päällä on vain ohut maakerros ja malmioiden geometrinen muoto on hyvä.[13]

Kaivos tuotti vuonna 2012 pääasiassa nikkeliä ja sinkkiä. Lisäksi kaivos tuotti kobolttia ja kuparia.[15][16]

Suunnitellulla vuosituotantokapasiteetilla 50 kilotonnia (kt) nikkeliä kaivoksen piti tuottaa 90 kt sinkkiä, 15 kt kuparia ja 1,8 kt kobolttia. Lisäksi kaivoksen suunniteltiin tuottavan myös 0,35 kt uraania.[17]

Bioliuotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metallien erottamiseen malmista käytetään Talvivaarassa bioliuotusta. Menetelmän käytön tavoitteena on metallien taloudellisesti kannattava tuotanto suhteellisen köyhästä malmista.

Menetelmässä malmi murskataan ja asetellaan laajoihin kasoihin, joihin puhalletaan ilmaa. Kasoja kastellaan liuoksella, johon metallit hiljalleen liukenevat. Puolentoista vuoden jälkeen liuoksen metallipitoisuus on riittävän suuri metallien talteenottoa varten. Talteenotossa liuoksesta saadaan myytäviä metallisulfideja. Kertaalleen liuotettu kasa siirretään ja sitä liuotetaan vielä lisää, jotta metallit saataisiin talteen huonosti liuenneista osista.[18]

Bioliuotus käyttää vettä, ilmaa sekä kotoperäisiä bakteereja, jotka kasvavat malmissa luonnostaan. Prosessi on Talvivaaran mukaan kustannuksiltaan edullinen, sillä sen vaatimat investoinnit ja käyttökustannukset ovat pienemmät kuin perinteisillä sulatus- ja jalostusprosesseilla, minkä lisäksi bioliuotuksen ilmoitetaan olevan puhtaampi ja ympäristöystävällisempi menetelmä. Bioliuotus vaatii myös vähemmän energiaa kuin perinteiset jalostusprosessit.[19][20]

Eduista huolimatta Talvivaaralla on ollut ongelmia bioliuotuksen käytössä. Ongelmia on aiheuttanut mm. se, ettei Talvivaara ollut varautunut runsaisiin sateisiin. Ongelmat bioliuotuksessa on mainittu yhdeksi syyksi siihen, että yhtiö joutui yrityssaneeraukseen 2013.[21][3]

Uraanin talteenotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaaran malmissa esiintyy pieninä pitoisuuksina uraania. Uraani liukenee malmista bioliuotuksen yhteydessä. Pääosa uraanista poistuu osaksi jätealueelle varastoitavaa kipsisakkaa, mutta osa uraanista kertyy nikkelituotteeseen epäpuhtautena.[22] Jos uraani otettaisiin talteen, sen seurauksena prosessissa kiertävän ja jätteisiin jäävän uraanin määrä vähenisi olennaisesti, millä olisi yhtiön mukaan edullinen vaikutus myös kaivoksen ympäristössä.[23]

Yhtiölle on myönnetty lupa uraanin talteenottoon keväällä 2014. Lupa ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen, vaan siihen liittyy yhtiön tekemä valitus. Yhtiö arvioi syksyllä 2014 valitusprosessin kestävän vuosia.[24][25]

Ympäristölupa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivos toimii vuonna 2007 ja 2013 saaduilla ympäristö- ja jätevesiluvilla. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto käsitteli huhtikuussa 2014 kaivoksen ympäristöluvan uudelleen. Uusi lupa mahdollistaisi Kuusilammen avolouhoksen toiminnan jatkamisen ja 30 000 nikkelitonnin tuotannon vuodessa. Uraanin talteenotto olisi sallittu. Uuden avolouhoksen avaamiselle Kolmisopen malmioon ei lupaa annettu, koska siihen liittyy ympäristön pilaantumisen vaara. Lupa määrittelee myös jätteiden käsittelyä ja nostaisi ympäristövakuuden määrän kolminkertaiseksi.[26]

Uusi ympäristölupa ei ole voimassa, sillä yhtiö on valittanut siitä.[25]

Talvivaara-konserni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaara-konsernin emoyhtiö on Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj. Se on pörssiyhtiö, jonka osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 2009 alkaen. Se oli listattuna myös Lontoon pörssissä, mutta tämä loppui 2014 yhtiön jouduttua saneeraukseen.[27]

Varsinaista kaivostoimintaa operoi pörssiyhtiön tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo Oy. Pörssiyhtiö omistaa tästä 84 %.[28]

Talvivaara on paininut raskaissa talousvaikeuksissa. Talvivaaran tulos on ollut jatkuvasti tappiollinen vuosina 2009–2013, mistä johtuen osakekohtainen oma pääoma laski negatiiviseksi 2013. Tappioiksi vuonna 2013 kirjattiin 700 miljoonaa euroa.[29][30][31]

Yhtiö on kärsinyt rahoitusongelmista ja sen osakkeen hinta on laskenut jyrkästi. Osakekurssi saavutti huippunsa 7,41 euroa alkuvuonna 2011. Vuonna 2013 kurssi romahti alimmillaan 0,019 euroon.[32]

Johto ja omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaaran toimitusjohtajana on toiminut Pekka Perä. Osan vuotta 2012 toimitusjohtajana toimi Harri Natunen, joka kuitenkin väistyi tehtävästä Pekka Perän palattua toimitusjohtajaksi kaivosalueella sattuneen ympäristövahingon jälkeen.[33][34]

Talvivaaran suurin osakkeenomistaja on vuonna 2014 Suomen valtio omistajayhtiönsä Solidiumin kautta. Solidium omistaa Talvivaarasta 15 %. Toiseksi suurin omistaja on Pekka Perä vajaan 4 % osuudella.[35]

Suomen valtio on Solidiumin kautta menettänyt Talvivaaran arvonlaskuna huomattavan summan.[36]

Yrityssaneeraus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaara-konserni on ollut yrityssaneerausmenettelyssä vuoden 2013 lopusta alkaen. Menettely koskee sekä pörssiyhtiötä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj että operatiivista yhtiötä Talvivaara Sotkamo Oy. Saneerausohjelmaehdotukset on toimitettu Espoon käräjäoikeudelle 30.9.2014.[37]

Yrityssaneerauksen epävarma alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selvitysmies Jaatisen mukaan Talvivaaran olisi pitänyt hakeutua yrityssaneeraukseen aikaisemmin[38]. Nyrstar veti tukensa marraskuussa 2013 Talvivaara Sotkamon yrityssaneeraushakemukselta, mutta palautti tukensa joulukuussa 2013[39]. Selvittäjän mukaan yhtiöt olivat kärsineet useista ongelmista: Biokasaliuotuksen toimivuudesta ei ollut riittävää kokemusta ja näyttöä. Rahoituksesta ei ollut täyttä varmuutta ja nikkelin hinta oli alhainen. Lisäksi kaivosalueella oli huomattavasti liikaa vettä. Myös ympäristö- ja vesilupiin liittyi epävarmuutta.[3]

Nyrstarin lupaama rahoitus ja selvitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyrstar myönsi 1.4.2014 yrityssaneerauksen tukemiseksi Talvivaaralle enintään 20 miljoonan euron lainan, joka on nostettavissa sinkkitoimitusten suhteessa[40]. Nyrstar myös lupautui ostamaan Talvivaaralta sinkkiä 80 000 tonnia markkinahintaan yritysten voimassaolevasta sopimuksesta poiketen, jos Talvivaara onnistuu pääsemään molempia osapuolia tyydyttävään rahoitusratkaisuun.[41] Selvittäjä arvioi selvitysten valmistuttua Talvivaaran 14.4.2014 annetussa tiedotteessa, että toteuttamiskelpoinen saneerausohjelma on laadittavissa, mikäli menettelynaikainen rahoitus sekä pitkän tähtäimen rahoitusratkaisu saavutetaan[42][43].

Saneerausohjelmaehdotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selvittäjä arvioi syksyllä 2014, että tytäryhtiön liiketoiminta olisi elinkelpoista ja kaivostoiminta on mahdollista saada kannattavaksi. Bioliuotustekniikan käyttö on onnistunut ja nikkelin hinta noussut. Lupa-asioissa on edistytty ja lyhyen aikavälin rahoituksestakin on onnistuttu neuvottelemaan. Yhtiön tulevaisuuden kannalta keskeisellä sijalla ovat metallien riittävän tuotantomäärien saavuttaminen ja tuotantokustannusten pysyminen riittävän alhaisina suhteessa metallien myynnistä saatavaan hintaan. Sen sijaan uuden rahoituksen saamisen selvittäjä katsoi ongelmalliseksi.[3]

Selvittäjä on ehdottanut ratkaisuksi ns. realisaatiosaneerausta kahdeksan vuoden saneerausohjelmalla. Siinä Talvivaara Sotkamo Oy myytäisiin perustettavalle uudelle yhtiölle. Myynnistä saadut varat käytettäisiin velkojen maksuun. Saneerauksessa otettaisiin huomioon yhteensä n. 480 miljoonan euron edestä emoyhtiön saneerausvelkoja, joita leikattaisiin 97 prosenttia eli velkojille maksettaisiin myöhemmin kolme prosenttia. Tytäryhtiön saneerausvelkoja leikattaisiin 99 prosenttia.[3] Nyrstarin 232 miljoonan euron saatava on etumaksua sinkkitoimituksista, ei rahavelkaa. Nyrstarin saatavaa ei katsota yrityssaneerauksessa saneerausvelaksi, eikä sitä saneerausohjelmaehdotuksen mukaan leikattaisi. Nyrstarin saatava siirtyisi uudelle perustettavalle yhtiölle.[44][45] Yrityksellä on kahdeksan vuotta voimassa oleva lisäsuoritusvelvollisuus ja lisäsuorituksia voidaan maksaa velkojille niin paljon kuin saneerausvelkoja on leikattu. Selvittäjän mukaan velkakonversio eli velkakirjojen kääntö uusiksi yrityksen osakkeiksi olisi velkojalle riski. Tällainen velkakonversio ei toisi yritykselle uutta pääomaa, jota tarvittaisiin liiketoiminnan jatkamiseen.[46] Osana yrityssaneerausta Talvivaara tarvitsee uutta pääomaa 100-200 miljoonaa euroa[47].

Talvivaaralta vaadittu 850 000 euron yhteisösakko leikkautuisi mahdollisessa saneerausohjelmassa, jolloin se jäisi pääosin maksamatta[48]. Yhteisösakosta voitaisiin leikata muiden saneerausvelkojen tavoin 99 prosenttia. Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle on jätetty vahingonkorvausvaatimuksia yli 250, joista vain osassa on esitetty selkeä korvaussumma ja esitetyt korvaussummat ovat yhteensä yli seitsemän miljoonaa euroa. Vahingonkorvauksia voitaisiin leikata muiden saneerausvelkojen tavoin 99 prosenttia.[49] YLEn haastattelemien oikeusoppineiden mukaan vahingonkorvausvastuu siirtyisi perustettavalle uudelle yhtiölle, jolta voitaisiin saada täydet vahingonkorvaukset[50].

Pitkän aikavälin rahoitusratkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin saneerausohjelmaehdotuksen piti olla toimitettuna Espoon käräjäoikeudelle toukokuun loppuun mennessä. Talvivaara sai lisäaikaa saneerausohjelmaehdotuksen jättämisen määräaikaan syyskuun loppuun. Lisäajan hakemista perusteltiin osin sillä, että saneerausohjelmaehdotuksen jättäminen ei olisi perusteltua ennen kuin rahoitus pitkälle ajalle on riittävän varmaa.[51] Lisäajasta huolimatta, pitkän aikavälin rahoitus ei ollut varmistunut 30.9.2014 mennessä. Saneerausohjelmaehdotuksen hyväksymisen ehtona on pitkän aikavälin rahoituksen varmistaminen[52]. Talvivaaralla on aikaa etsiä pitkän aikavälin rahoitusratkaisua 1.12.2014 asti[53][54]. Toimitusjohtaja Perän mukaan edellytykset rahoitusneuvoitteluille ovat hyvät ja saneerausohjelmaehdotuksen julkistamisen 30.9. jälkeen on käsitys siitä, minkälaiseen taseeseen mahdolliset rahoittajat sijoittaisivat, mikä edesauttaa neuvotteluita[55].

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan valtio seuraa tarkasti Talvivaaran saneerausmenettelyn edistymistä ja yhtiön kokonaistilanteen kehittymistä. Tiedotteessa valtio ei sulje pois mahdollisuutta osallistua Talvivaaran markkinaehtoiseen rahoittamiseen. Valtion osallistumisen edellytyksenä tiedotteen mukaan kuitenkin on, että kaivostoimintaan mukaan tulee uusi teollinen tai muu vakaa toimija, joka tuo toimintaan lisää osaamista, resursseja ja uskottavuutta. Lisäksi lähtökohtana täytyy olla, että ympäristöasiat hoidetaan asianmukaisesti ja että kaivokselle esitetään uskottava liiketoimintasuunnitelma. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan: "Yhteiskunnan kokonaisintressin kannalta olisi toivottavaa että Talvivaara onnistuisi sopimaan yritysjärjestelystä ja hankkimaan rahoituksen, joka mahdollistaa kaivostoiminnan jatkamisen ympäristön kannalta kestävällä tavalla."[56] Kehitys- ja ohjausministeri Sirpa Paateron mukaan valtion Talvivaara-rahoitukselle etsitään keinoja ja että konkurssi olisi viimeinen vaihtoehto[57].

Toimitusjohtaja Perän mukaan Nyrstar on mukana hyvin aktiivisesti, että saadaan rahoitus hoidettua[58]. Nyrstar on ilmoittanut, että se ei rahoita Talvivaaraa 20 miljoonan euron lainaa ja 80 kilotonnin sinkkisopimusta enempää[59]. Nystarin huhtikuussa 2014 lupaaman sinkkisopimuksen ehtona on, että Talvivaara onnistuu pääsemään molempia osapuolia tyydyttävään rahoitusratkaisuun[60]. Yrityssaneerauksen aikana Talvivaara loi 190 615 000 uutta rahasto-osaketta, jotka muodostavat 9,09 % osakekannasta[61]. Lisäksi Talvivaara vetäytyi Lontoon pörssistä[62].

Valtiovarainministeriö oli tekemässä lisäbudjettiin 5 miljoonan euron lisäystä ympäristövahinkojen torjuntaan[63]. Esitettävällä määrärahalla pyrittiin varautumaan tilanteeseen, jossa Talvivaara ei kykene hankkimaan vedenpuhdistuslaitteita itse[64]. Talvivaara lähetti Vaasan hallinto-oikeudelle kiirehtimispyynnön, jonka oli allekirjoittanut toimitusjohtaja Perä ja liitteenä oli selvitysmies Jaatisen lausunto asiassa[65]. Kiirehtimispyynnössä esitettiin Talvivaaran vaatimus Vaasan hallinto-oikeuden tekemän välipäätöksen kumoamiseksi ja kiristyvien päästökiintiöiden keventämiseksi[66]. Kiintiöiden kiristyminen lisäisi vesivarastoja ja estäisi louhinnan[67]. Kiirehtimispyynnössä esitetään, että Talvivaaran yrityssaneerauksen jatko olisi riippuvainen asian nopeasta käsittelystä ja päästökiintiöstä. Talvivaara ei saisi yrityssaneerausohjelmaehdotuksen laatimisen edellyttämää rahoitusta, ellei päästökiintiön kiristymistä kevennetä[68].

Tytäryhtiön konkurssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operatiivinen yhtiö Talvivaara Sotkamo hakeutui konkurssiin 6. marraskuuta 2014, koska yhtiön kassavarat loppuivat kesken. Kaupankäynti Talvivaaran osakkeella keskeytettiin samana päivänä, ennen pörssin aukeamista.[69] Kaivoksen tuotantoprosessia ei voitu lopettaa välittömästi ja siksi Suomen valtio otti kaivoksen heti haltuun ja varautui 50 miljoonan euron kuluihin, joilla on tarkoitus vakauttaa kaivoksen toimintaa ympäristön kannalta[70]. Talvivaara Sotkamo voi tarvita valtion maksaman julkisselvityksen[71].

Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori toivoi, että kaivokselle löytyisi jatkaja.[72] Valtion omistaman Solidiumin toimitusjohtaja toivoi myös kaivokselle jatkajaa ja mainitsi, että konkurssi antaa puhtaan pöydän, jolta toimintaa voitaisiin jatkaa[73]. Nyrstar kertoo, että Talvivaaran kanssa solmitusta tuotevirtasopimuksesta voi aiheutua sille 176 miljoonan euron alaskirjaus, mutta sopimuksella on Talvivaara Sotkamon emoyhtiön Talvivaara Kaivososakeyhtiön takuut. Nyrstar kertoo tarjoavansa Talvivaara Sotkamolle operationaalista apua konkurssimenettelyn aikana.[74]

Konsernin emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö jatkaa toimintaansa selvitysmies Jaatisen mukaan ainakin jonkin aikaa ja tarjoaa palveluita kaivokselle.[75] Emoyhtiö on tytäryhtiön suurin velkoja ja sen saatavat edustavat tytäryhtiön veloista yli 60 prosenttia (1,4 miljardin euron kokonaisveloista 891 miljoonaa euroa)[76]. Muut suuret velkojat ovat Finnvera ja Nyrstar. Velkojat päättävät, kenelle konkurssipesän sisältämiä kaivosoikeuksia ja omaisuutta myydään.[77] Emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö pyrkii ostamaan kaivoksen konkurssipesältä[78]. Julkisselvityksessä velkojilla ei ole enää vaikutusvaltaa, vaan kaikki valta on selvittäjällä[79]. Konkurssin seurauksena Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on menettänyt määräysvaltansa Talvivaara Sotkamoon, eikä Talvivaara Sotkamoa voida käsitellä osana Talvivaara-konsernia taloudellisessa raportoinnissa[80].

28.11.2014 konkurssiasiamies esitti Espoon käräjäoikeudelle, että siirrytään julkisselvitykseen[81]. Espoon käräjäoikeus antoi Talvivaaran emoyhtiön saneerausohjelmaehdotuksen laatimiseen lisäaikaa ja täydennetyn saneerausohjelmaehdotuksen määräaika on 30.1.2015[82]. Täydennetyssä saneerausohjelmaehdotuksessa voisi olla mahdollisuus emoyhtiön saneerausvelkojen kääntämiseksi uusiksi osakkeiksi, mikä osin tai kokonaan käytettynä laimentaisi ennen pörssikaupankäynnin keskeyttämistä osakkeenomistajina olleiden omistuksia.[83] Julkisselvittäjä Jari Salmisen mukaan kauppaneuvottelut ovat käynnissä useiden ostajakandidaattien kanssa[84].

Vesi- ja ympäristöongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaaran vesien käsittelyssä on ollut ongelmia. Ongelmat ovat liittyneet veden puhdistamiseen, ylimääräisen veden hallintaan sekä vuotoihin. Metallipitoisia vesiä on päässyt luontoon. Vesiongelmat ovat johtaneet yhtiön tuotannollisiin ja taloudellisiin vaikeuksiin sekä ympäristöongelmiin.

Ylimääräinen vesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivosalueella ollut ylimääräinen vesi on merkittävästi haitannut Talvivaaran tuotantoa useaan otteeseen. Malmin louhinta on ollut pitkiä aikoja keskeytettynä, sillä avolouhoksessa on jouduttu säilyttämään vettä. Ylimääräinen vesi on heikentänyt bioliuotusprosessin toimintaa. Vesienhallinta on aiheuttanut yhtiölle myös kustannuksia.[85]

Kaivosalueella on vuodesta 2012 alkaen ollut runsaasti ylimääräistä vettä, jonka käsittely ja varastointi on ollut ongelmallista. Vettä on varastoitu kaivosalueella sijaitseviin altaisiin sekä avolouhokseen. Vettä on jouduttu laskemaan luontoon sekä tarkoituksellisesti että alueella sattuneiden vuotojen vuoksi. Ylimääräisen veden syyksi Talvivaara on maininnut poikkeukselliset sääolosuhteet.[86]

Vuonna 2013 kaivoksen metallitehdas pääsi suljettuun vesikiertoon. Tällä tarkoitetaan sitä, että metallien tuotannossa käytetty vesi puhdistetaan ja käytetään tuotantoprosessissa uudelleen. Aiemmin yhtiö otti suuria määriä raakavettä läheisestä järvestä. Tuotannon jätevesi laskettiin takaisin vesistöön. Suljetun vesikierron ansiosta tästä voitiin luopua.[85][87]

Kaivosalueella on vuonna 2014 edelleen ollut ylimääräistä vettä, josta osa on ollut likaantunutta. Ylimääräisestä vedestä on pyritty eroon haihtumisen, juoksutusten sekä suljetun vesikierron avulla. Malmin louhinta on ollut loppuvuodesta 2013 alkaen keskeytyksissä, mikä on laskenut metallien tuotantotasoa.[88]

Vuonna 2014 alueelle on rakennettu uutta käänteisosmoosiin perustuvaa vesienpuhdistamoa. Samaa tekniikkaa käytetään mm. juomaveden puhdistuksessa. Talvivaaran mukaan puhdistamo käytännössä tuottaa tislattua vettä. Ylijäävä jätevesi on tarkoitus käyttää malmikasojen kasteluun.[89]

Puhdistamon rakentamisen lisäksi yhtiö on vesiongelman pitkäaikaiseksi ratkaisuksi ilmoittanut hakevansa lupaa purkuputkelle, jonka kautta puhdistettuja vesiä voitaisiin johtaa Nuasjärveen. Järvi on tilavuudeltaan huomattavasti suurempi kuin ne pienvesistöt, joihin yhtiön vesiä on aiemmin johdettu.[88] Purkuputken avulla voidaan yhtiön mukaan säädellä sadevesiä ja auttaa pieniä järviä elpymään aiemmista päästöistä. Putki on kuitenkin herättänyt vastustusta ja pelkoa Nuasjärven saastumisesta.[90]

Yhtiö arvioi syksyllä 2014 pääsevänsä eroon ylimääräisistä jätevesistä kolmessa vuodessa.[89]

Vesistöjen kuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaaralla on ympäristölupa laskea puhdistettuja vesiä Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin. Puhdistettu vesi sisältää jonkin verran mm. natriumia, sulfaattia ja mangaania. Pitoisuudet olivat yhtiön mukaan huipussaan vuonna 2010, minkä jälkeen niitä saatiin lasketuksi yhtiön toimiessa normaalisti. Yhtiö on vuonna 2013 ilmoittanut tavoitteekseen vähentää vesistöjen kuormitusta muun muassa käänteisosmoosilaitosten avulla, siirtymällä metallitehtaalla suljettuun vesikiertoon sekä sitouttamalla metalleista suurempi osa biokasaliuotuksessa kiinteään olomuotoon.[91]

Järvien pilaantuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaaran vesien on väitetty pilanneen lähistön järviä. Yhtiö itse myöntää, että eräiden lähijärvien suolapitoisuus on noussut. Tämä ei yhtiön mukaan kuitenkaan estä järvien virkistyskäyttöä, vaan järvet olisivat virkistyskäytön kannalta edelleen turvallisia.[90]

Yhtiön vakuutteluista huolimatta sadat järvien rantojen mökkiläiset ja asukkaat ovat kertoneet kärsineensä Talvivaaran aiheuttamista ympäristöongelmista. Osa heistä on hakenut yhtiöltä korvauksia. Hakijoiden joukossa on Metsähallitus, joka hakee Talvivaaralta miljoonakorvauksia rantatonttien arvon romahtamisesta.[92]

Sulfaattipäästöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaaran suurimmaksi ympäristöhaitaksi on väitetty sulfaattipäästöjä, jotka väitteen mukaan ovat ylittäneet lupaehdot reippaasti vuosien ajan. Sulfaattipäästöjen on sanottu rehevöittäneen alueen lähimpiä järviä. Raskasmetallipäästöihin verrattuna rehevöitymisen haitat jatkuvat pidempään.[93]

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö myönsi 2011, ettei yhtiö osannut arvioida sulfaattipäästöjen määrää. Toteutuneet päästöt olivat tuolloin olleet 60-kertaisia arvioihin verrattuna ja läheisten järvien vesi oli muuttunut suolaiseksi kaivoksen natriumsulfaatista.[94]

Kipsisakka-altaiden vuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvella 2012–2013 sattui Talvivaaran kipsisakka-altaissa kaksi suurta vuotoa, jotka saivat osakseen laajaa huomiota. Kipsisakka-altaassa on veteen liuenneita raskasmetalleja, muun muassa uraania, kadmiumia ja nikkeliä.[95]

Ensimmäinen vuoto sattui 4.–14.11.2012.[96][97] Vettä virtasi tuhansia kuutiometrejä tunnissa.[98] Onnettomuuden johdosta kaivosalueelle rakennettiin uusia patoja. Altaan aukkoja tukittiin bentoniittimatoilla, jotka kykenevät sitomaan runsaasti vettä.[99] Valtaosa vuotovesistä saatiin pidetyksi kaivosalueen sisäpuolella turvapatojen avulla, mutta osa vedestä karkasi ympäristöön.[100] Karannutta hapanta vettä neutralisoitiin poltetulla kalkilla, myös kaivosalueen ulkopuolella.[101]

Suomen ympäristökeskuksen vesikeskuksen johtaja Seppo Rekolainen arvioi Talvivaaran onnettomuuden 2000-luvun pahimmaksi ympäristöonnettomuudeksi Suomessa.[102] Onnettomuus johti myös poliisin esitutkintaan.[103]

Toinen vuoto sattui viereisessä kipsisakka-altaassa 7.–9.4.2013.[104][105] Yhtiössä käynnissä ollut osakeanti oli tuolloin juuri päättynyt. Vuodon johdosta osakeantiin osallistumisen sai peruuttaa. Yhtiön suurimpiin omistajiin kuulunut Ilmarinen perui osallistumisensa ja luopui omistuksestaan. Tapahtumasarjan jälkeen Suomen valtion Solidiumista tuli Talvivaaran suurin omistaja.[106]

Onnettomuustutkintalautakunta antoi loppuraporttinsa helmikuussa 2013. Sen mukaan kaivos on ottanut tietoisen riskin viemällä vettä kipsisakka-altaista varoaltaisiin, kun ne ovat uhanneet täyttyä. Samoin viranomaisen vastuu on onnettomuudessa suuri. Esimerkiksi europarlentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan ja hallintopakkoa olisi tullut käyttää aiemmin. Hänen mukaansa on syytä varautua toiminnan hallittuun alasajoon, ellei vesien hallintaa saada hallintaan, kuten näyttää olevan. Hänen mukaansa ympäristöministeriö on tullut selvitystensä perusteella siihen tulokseen, että hallintovirkamiesten olisi myös noudatettava lakia.[107]

Uraanipäästöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2012 tapahtuneen sakka-altaan vuodon yhteydessä kipsisakka-altaiden uraania ilmoitettiin kulkeutuneen veden mukana kilometrien päähän sakka-altaista.[108] Säteilyturvakeskuksen mukaan uraanipitoisuudet kohosivat läheisissä vesistöissä, minkä jälkeen ne laskivat. Uraanipitoisuus lähimmässäkin järvessä jäi kuitenkin niin matalaksi, ettei sillä Säteilyturvakeskuksen mukaan ollut säteilysuojelullista merkitystä ihmisille tai ympäristölle.[109][110][93] Itse sakka-altaissa STUK arvioi olevan kiinteänä satoja tonneja uraania.[111]

Vaatimukset kaivoksen sulkemisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivoksen päästöt ovat saaneet aikaan useita vaatimuksia kaivostoiminnan keskeyttämisestä tai lopettamisesta kokonaan.

Suomen Luonnonsuojeluliitto vaati maaliskuussa 2012 koko kaivoksen toiminnan keskeyttämistä siksi, että sen ympäristöhaitat olivat mittavat ja että ympäristölupia ei ollut osin noudatettu.[112] Keskeyttämistä vaati myös vasemmistoliitto.[113]

Helsingissä järjestettiin mielenosoitus Talvivaarasta 14.11.2012.

Adressia kerännyt STOP Talvivaara -liike vaati 2012 kaivoksen sulkemista vedoten jatkuviin ympäristöongelmiin.[114] Aalto-yliopiston prosessitekniikan professori Kari Heiskanen varoitti tuolloin, että yhtiön toiminnan lopettaminen olisi ollut suurempi ympäristöriski kuin jatkaminen.[115]

Kahdeksan luonnonsuojelujärjestöä vaati 2013 kaivoksen sulkemista vedoten ympäristöongelmiin. Järjestöjen mukaan Talvivaarassa käytetty bioliuotus ei sovi Suomen viileään ja sateiseen ilmastoon. Muina sulkuperusteina järjestöt esittivät, että kaivos altaineen oli heikosti rakennettu eivätkä valvovat viranomaiset kyenneet ehkäisemään vahinkoja. Järjestöjen mukaan toiminnan jatkaminen olisi ollut suurempi riski kuin lopettaminen, sillä lopettamisen jälkeen haitallisten aineiden muodostuminen pienenisi melko nopeasti.[116]

Vuonna 2014 julkaistun Suomen Luonnonsuojeluliiton tilaaman selvityksen mukaan yrityssaneeraustilanteessa yhtiön omat varat eivät riitä sen saastuttaman ympäristön puhdistamiseen, vaan yritys ajautuu konkurssiin. Liiton mukaan kaivos ei ole elinkelpoinen, jos ympäristöhaitat otetaan huomioon yhtiön kustannuksina.[117]

Viranomaisten kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaaran toimintaa valvoo Kainuun ELY-keskus. Sen toimintaa on kritisoitu.

ELY-keskus sai toiminnastaan ympäristöministeriöltä puhtaat paperit 2012. Tuolloisen selvityksen mukaan EU:n ympäristölainsäädäntöä ei ollut rikottu.[118][119]

Oikeuskanslerin vuonna 2014 antaman päätöksen mukaan Kainuun ELY-keskus ei ole noudattanut Talvivaaran valvonnassa hyvän hallinnon vaatimuksia. Keskus ei ole käyttänyt toimivaltaansa riittävän ajoissa ja tehokkaasti. ELY-keskus ei käyttänyt hallintopakkoa, vaikka Talvivaara ei pysynyt aikatauluissa eikä saanut vähennettyä päästöjään.[120]

Työturvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaaran alueella sattui vuonna 2012 kuolemantapaus, jossa työntekijä kuoli rikkivetymyrkytykseen. Tehdasalueella valmistetaan rikkivetyä, jota käytetään metallien talteenotossa. Onnettomuudessa pääsi tappava pitoisuus rikkivetyä metallien erotuslaitoksen ulkopuolelle sakeutinallasalueelle. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes piti onnettomuuden syynä puutteita Talvivaaran metallien erotuslaitoksen suunnittelussa ja turvallisuushallinnassa.[121][122][123]

Vaikutukset yhteiskuntaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taloudelliset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellervon taloustutkimus (PTT) arvioi kaivoksen työntekijöiden saavan yli 2,5 miljardia euroa palkkaa kaivoksen 50 toimintavuoden aikana ja saasteiden haittaavan ympäristöä 800 miljoonan euron edestä. PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm nosti haitta-arvion miljardiin euroon marraskuun vuodon jälkeen.[124]

Toimitusjohtaja Pekka Perän mukaan kaivos tarjosi 2013 työtä useille sadoille, joista noin 500 työskenteli kaivosyhtiön kirjoilla ja satoja urakoitsijoiden kirjoilla.[125] Ennen Talvivaaran joutumista yrityssaneeraukseen kaivoksen sanottiin työllistävän 1 500 ihmistä epäsuorat työpaikat mukaan lukien, lähes yhtä paljon kuin koko Kainuun matkailuala. Verotuloja Sotkamon arvioitiin saavan 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Kainuun Etu ry:n toimitusjohtaja Antti Toivasen mukaan Talvivaara on tuottanut Kainuuseen innovaatiobuumin mm. elektroniikka-alalla. Kaivannaisteollisuus ry:n mukaan Suomessa tarvitaan 5 600 uutta ammattilaista kaivosalalle vuoteen 2022 mennessä, enemmän kuin alan koko nykytyöntekijämäärä, lähinnä pahimmille työttömyysalueille, Pohjois- ja Itä-Suomeen.[124]

Kulttuurivaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kainuulainen Vaara-kollektiivi on Veikko Leinosen ohjauksessa tuottanut dokumenttiteatterin ja fiktion keinoin esitettävän näytelmän Talvivaara – kainuulainen scifinäytelmä, joka sai ensi-iltansa Kajaanin Generaattorilla 3.4.2014. Se pohtii industrialismia ja luontoa, työllisyyttä ja tulevaisuutta. Idea kiteytyy siinä, että Talvivaaran tapaus on iskostunut kerralla kansalliseen kollektiiviseen tajuntaan.[126]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta 30.4.2014. Talvivaara. Viitattu 30.4.2014.
  2. a b Talvivaara pörssitiedote 15.11.2012
  3. a b c d e Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj: Saneerausohjelman pääsisältö lyhyesti Viitattu 8.10.2014
  4. Mitä Talvivaara kertoo konkurssista? Katso suora lähetys (Kotimaa) Aamulehti. 6.11.2014. Tampere. Viitattu 6.11.2014.
  5. Seppo Määttänen: Kultakoura 17.6.2009. Arvopaperi. Viitattu 29.11.2011.
  6. Musta kaivos Helsingin Sanomat 20.5.2012
  7. Talvivaara hakee rinnakkaislistautumista NASDAQ OMX Helsinkiin 7.5.2009. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö. Viitattu 29.5.2009.
  8. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj (TLV) Kauppalehti.fi. Viitattu 29.5.2009.
  9. Sotkamossa alkoi nikkelin tuotanto MTV3.fi. 1.10.2008. Viitattu 19.2.2009.
  10. Talvivaara toimittaa ensimmäisen erän nikkelituotett Norilsk Nickelille 19.2.2009. Talvivaara. Viitattu 6.11.2014.
  11. Manninen, Kari: Kaivosyhtiöt hakevat lisärahaa kestääkseen nousukauteen. Savon Sanomat, 8.5.2009, s. 17.
  12. Torvinen, Matti: Liikenneministeri ei usko yliopistotutkijoita Yle Uutiset. 26.11.2009. Viitattu 6.11.2014.
  13. a b Talvivaara: Mineraalivarannot Viitattu 8.10.2014
  14. Talvivaara. Hallitusti uuteen nousuun. Vuosikertomus 2012, s. 4–5, 16
  15. Talvivaara. Hallitusti uuteen nousuun. Vuosikertomus 2012, s. 72
  16. http://www.talvivaara.com/media/Talvivaara_tiedotteet/porssitiedotteet/porssitiedote/t=talvivaaran-kaivososakeyhti-oyj/id=30882465
  17. Talvivaara. Hallitusti uuteen nousuun. Vuosikertomus 2012, s. 4
  18. Talvivaara: Tuontantoprosessi Viitattu 8.10.2014
  19. Talvivaara: Biokasaliuotus Viitattu 8.10.2014
  20. Talvivaara: Biokasaliuotuksen edut Viitattu 8.10.2014
  21. Asiantuntijat: Talvivaaran käyttämä bioliuotus toimii Helsingin Sanomat 7.11.2013
  22. Talvivaara. Hallitusti uuteen nousuun. Vuosikertomus 2012, s. 18
  23. http://www.talvivaara.com/Kestava_kehitys/Ymparistovastuu/Ymparistoraportteja/uraanin-talteenoton-yva
  24. Talvivaara sai ympäristöluvan uraanin talteenottoon - Kolmisopen lupa evättiin 30.4.2014. Kaleva. Viitattu 30.4.2014.
  25. a b Talvivaara 30.9.2014: H1 2014 osavuosikatsaus; saneerausohjelmaehdotukset
  26. Heikki Rönty: Talvivaaralle uraanilupa, vakuusvaatimus nousee 107 miljoonaan euroon YLE Uutiset. 30.4.2014. Viitattu 30.4.2014.
  27. Talvivaara: Listauksen lopettaminen Pörssitiedote 14.7.2014
  28. Talvivaaran yhtiörakenne Viitattu 8.10.2014
  29. Tiina Länkinen: Talvivaara teki viime vuonna 700 miljoonan euron rökäletappion YLE Uutiset. 30.4.2014. Viitattu 30.4.2014.
  30. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Tilinpäätös 2010 s.10
  31. Talvivaara 2013 / Vuosikertomus s.11
  32. Talvivaara: Osakemonitori, kurssit Excel-tiedostona, viitattu 9.10.2014
  33. http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article778796.ece
  34. Santaharju, Teija: Pääomistaja Pekka Perä taas Talvivaaran toimitusjohtajaksi yle.fi. 15.11.2012. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 15.11.2012.
  35. Talvivaara: Suurimmat omistajat, päivitetty 30.9.2014
  36. Ilkka Sinervä: Pekka Perästä tullut uskottavuusongelma Kauppalehti. 26.3.2014. Kauppalehti. Viitattu 28.3.2014.
  37. http://www.talvivaara.com/media/Talvivaara_tiedotteet/porssitiedotteet/porssitiedote/t=talvivaaran/id=94855522
  38. http://yle.fi/uutiset/kl_talvivaaran_olisi_pitanyt_hakeutua_yrityssaneeraukseen_kuukausia_aiemmin/7037061
  39. http://www.taloussanomat.fi/porssi/2013/12/16/nyrstar-tukee-sittenkin-talvivaara-sotkamon-yrityssaneerausta/201317387/170
  40. http://www.uusisuomi.fi/raha/67893-nyrstar-talvivaaralle-20-miljoonaa-euroa-lainaa-tietyin-ehdoin
  41. http://www.reuters.com/article/2014/04/01/nystar-talvivaara-idUSL5N0MT1S320140401
  42. http://yle.fi/uutiset/talvivaaran_yrityssaneeraus_mahdollinen__tiedamme_miten_paasemme_eteenpain/7189723
  43. http://www.talvivaara.com/media/Talvivaara_tiedotteet/porssitiedotteet/porssitiedote/t=talvivaaran-kaivososakeyhti-oyj/id=63353806
  44. http://yle.fi/uutiset/tassa_talvivaaran_suurimmat_velkojat__yli_miljardi_velkaa/7501371
  45. http://yle.fi/uutiset/talvivaaran_saneerausohjelma_kohtelee_velkojia_eri_tavoin/7499409
  46. http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/talvivaaran+selvittaja+velkakonversio+olisi+riski+velkojalle/a1017356?service=mobile&page=2
  47. http://yle.fi/uutiset/selvitysmies_talvivaara_tarvitsisi_100200_miljoonaa_lisarahoitusta/7499996
  48. http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/yhteisosakko-jaanee-paaosin-maksamatta/
  49. http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/vahingonkorvauksille-uhkaa-kayda-kuten-yhteisosakolle/
  50. http://yle.fi/uutiset/oikeusoppineet_talvivaarasta_karsineet_voivatkin_saada_tayden_korvauksen_eivat_vain_prosenttia/7508802
  51. http://yle.fi/uutiset/talvivaara_sai_saneerausehdotukselle_lisaaikaa_syyskuun_loppuun/7254639
  52. https://www.tem.fi/yritykset/tiedotteet_yritykset?89508_m=116134
  53. http://yle.fi/uutiset/selvitysmies_talvivaaran_konkurssipesan_arvo_olisi_vain_muutaman_miljoonan__alasajo_maksaisi_jopa_puoli_miljardia/7499759
  54. http://www.talvivaara.com/media/Talvivaara_tiedotteet/porssitiedotteet/porssitiedote/t=talvivaaran/id=94855522
  55. http://www.ts.fi/uutiset/talous/682490/Talvivaaran+tyontekijat+pelkasivat+konkurssia
  56. https://www.tem.fi/yritykset/tiedotteet_yritykset?89508_m=116134
  57. http://yle.fi/uutiset/paatero_valtion_talvivaara-rahoitukselle_etsitaan_keinoja_konkurssi_viimeinen_vaihtoehto/7503890
  58. http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/pekka-pera-nyrstar-hakee-aktiivisesti-ratkaisua/
  59. http://yle.fi/uutiset/nyrstar_nihkeana_talvivaaralle/7471177
  60. http://www.reuters.com/article/2014/04/01/nystar-talvivaara-idUSL5N0MT1S320140401
  61. https://www.op.fi/op/henkiloasiakkaat/saastot-ja-sijoitukset/kurssit-ja-markkinat/markkinat?sivu=news_article.html&CODE_ARTICLE=333339811&id=32407
  62. http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/talvivaara+vetaytyi+lontoon+porssista/a997934
  63. http://yle.fi/uutiset/valtio_on_varautumassa_talvivaaran_kyvyttomyyteen_hoitaa_jatevesiaan/7522319
  64. http://yle.fi/uutiset/valtio_on_varautumassa_talvivaaran_kyvyttomyyteen_hoitaa_jatevesiaan/7522319
  65. http://yle.fi/uutiset/selvitysmies_talvivaara_kaatuu_jos_paastoja_ei_saa_nostaa/7538265
  66. http://yle.fi/uutiset/selvitysmies_talvivaara_kaatuu_jos_paastoja_ei_saa_nostaa/7538265
  67. http://yle.fi/uutiset/selvitysmies_talvivaara_kaatuu_jos_paastoja_ei_saa_nostaa/7538265
  68. http://yle.fi/uutiset/selvitysmies_talvivaara_kaatuu_jos_paastoja_ei_saa_nostaa/7538265
  69. http://www.kauppalehti.fi/etusivu/talvivaaran+kaupankaynti+keskeytetty/201411706850
  70. http://yle.fi/uutiset/elinkeinoministeri_talvivaarasta_valtio_ottaa_tilanteen_heti_haltuun/7604015
  71. http://www.hs.fi/talous/a1415246465536
  72. http://yle.fi/uutiset/elinkeinoministeri_talvivaarasta_valtio_ottaa_tilanteen_heti_haltuun/7604015
  73. http://www.hs.fi/talous/a1415242936721
  74. http://www.kauppalehti.fi/etusivu/nyrstar+talvivaarasta+voi+aiheutua+alaskirjaus/201411706903
  75. http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/jaatinen-konkurssipesa-jatkaa-tyota-jonkin-aikaa/?perpage=10&corder=new
  76. http://m.iltalehti.fi/app/talous/2014110618813696_ta.shtml
  77. http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/jaatinen-konkurssipesa-jatkaa-tyota-jonkin-aikaa/?perpage=10&corder=new
  78. Varpu Kiviranta: Talvivaara Sotkamo hakeutuu konkurssiin 6.11.2014. YLE Uutiset. Viitattu 6.11.2014.
  79. http://www.hs.fi/talous/a1415246465536
  80. http://www.talvivaara.com/media/Talvivaara_tiedotteet/porssitiedotteet/porssitiedote/t=talvivaaran-katsaus/id=106139879
  81. http://www.taloussanomat.fi/porssi/2014/11/28/talvivaaran-konkurssipesa-julkisselvitykseen-suuruudeltaan-omaa-luokkaansa/201416532/170
  82. http://www.talvivaara.com/media/Talvivaara_tiedotteet/porssitiedotteet/porssitiedote/t=talvivaaran-katsaus/id=106139879
  83. http://www.talvivaara.com/media/Talvivaara_tiedotteet/porssitiedotteet/porssitiedote/t=talvivaaran-katsaus/id=106139879
  84. http://www.kauppalehti.fi/etusivu/talvivaarasta+kaynnissa+useita+myyntineuvotteluja/201412710816
  85. a b Talvivaara vuosikatsaus 2013
  86. Talvivaara. Hallitusti uuteen nousuun. Vuosikertomus 2012, s. 34: Vesien hallitsema vuosi
  87. Talvivaaran metallitehdas pääsi suljettuun kiertoon Yle.fi 29.10.2013
  88. a b Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 Pörssitiedote 30.9.2014
  89. a b Talvivaaran uusi vesienpuhdistamo täyttää ympäristöluvan vaatimukset Yle.fi 24.9.2014
  90. a b Talvivaaran purkuputki: Asukkaat kauhuissaan - yhtiö torjuu huolen MTV.fi 3.9.2014
  91. Talvivaara. Hallitusti uuteen nousuun. Vuosikertomus 2012, s. 39
  92. "Talvivaara tärveli satojen maat" – joukossa sukutila vuodelta 1632 MTV.fi 1.9.2014
  93. a b Talvivaaran synnit: Raskasmetallipäästöt eivät ole kaivoksen suurin ympäristöhaitta, Suomen Kuvalehti 23.12.2012.
  94. Heikki Haapavaara: Talvivaara: "Emme ottaneet päästöjä tarpeeksi vakavasti" Kauppalehti.fi. 24.11.2011. Viitattu 24.11.2011.
  95. Savon Sanomat 5.11.2012.
  96. YLE uutiset 4.11.2012
  97. http://www.talvivaara.com/media/Talvivaara_tiedotteet/porssitiedotteet/porssitiedote/t=talvivaaran-kaivososakeyhti-oyj/id=30703025
  98. Talouselämä 5,11,2012
  99. Asiantuntija: Talvivaaran vuodon tukkimistyöt tuurista kiinni MTV.fi. 12.11.2012. Viitattu 6.11.2014.
  100. Talvivaara. Hallitusti uuteen nousuun. Vuosikertomus 2012, s. 17
  101. Ilta-Sanomat 12.11.2012
  102. http://www.hs.fi/kotimaa/Asiantuntija+Talvivaara+on+2000-luvun+vakavin+ymp%C3%A4rist%C3%B6onnettomuus/a1305614058708
  103. Poliisi käynnisti esitutkinnan Talvivaaran altaan vuodosta Talouselämä.fi. 12.11.2012. Viitattu 6.11.2014.
  104. Samuli Laita: Talvivaaran kipsisakka-allas vuotaa jälleen Helsingin Sanomat. 8.4.2013. Viitattu 8.4.2013.
  105. http://www.talvivaara.com/media/Talvivaara_tiedotteet/porssitiedotteet/porssitiedote/t=talvivaaran-kipsisakka-altaan/id=32889935
  106. http://yle.fi/uutiset/talvivaara_kerasi_annilla_tavoittelemansa_miljoonat/6579922
  107. Sirpa Pietikäinen: Talvivaara – tekojen aika (blogi) 3.2.2014. Aamulehti. Viitattu 5.2.2014.
  108. http://www.hs.fi/kotimaa/Talvivaaran+uraanipitoista+vett%C3%A4+kulkeutunut+kilometrien+p%C3%A4%C3%A4h%C3%A4n/a1305613943490
  109. Talvivaara. Hallitusti uuteen nousuun. Vuosikertomus 2012, s. 38-39
  110. http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/uraani/fi_FI/talvivaaran-kaivosalueen-vesistojen-uraani/
  111. Paljonko Talvivaaran kipsisakka-altaissa on ollut uraania? 4.12.2013. Säteilyturvakeskus. Viitattu 21.11.2013.
  112. http://yle.fi/uutiset/sll_talvivaaran_toiminta_on_keskeytettava/3320189
  113. Vasemmistoliitto: Talvivaaran kaivos on suljettava Helsingin Sanomat 7.11.2012
  114. http://www.stoptalvivaara.org/
  115. YLE uutiset, viitattu 13.11.2012
  116. Talvivaaran kaivos suljettava Julkilausuma 24.4.2013 / Dodo, BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan Ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Virtavesien hoitoyhdistys
  117. Heikki Rönty: SLL: Talvivaara ajautuu konkurssiin, jos ympäristön siivouskulut jäävät yhtiölle – valtio apuun heti YLE Kainuu. 12.2.2014. Viitattu 12.2.2014.
  118. EU:n komissio pyytää Suomelta tietoja Talvivaarasta YLE Kotimaa. 13.7.2012. Viitattu 14.7.2012.
  119. http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ely-keskus+sai+puhtaat+paperit+talvivaara-valvonnasta/201210284709
  120. Oikeuskanslerinvirasto: ELY-keskuksen toiminta Talvivaara-asiassa kritiikille altis Tiedote 27.2.2014
  121. Tukesin lehdistötiedote 19.3.2012: Tukesin tutkintaryhmä selvittää Talvivaaran onnettomuutta Tukes. Viitattu 3.4.2012.
  122. Työntekijä kuoli, Talvivaaran metallitehdas pysyy toistaiseksi suljettuna Ilta-Sanomat / Kotimaa 2.4.2012. Viitattu 3.4.2012.
  123. Talvivaaran työtapaturma johtui turvallisuushallinnan puutteista YLE Kotimaa 19.6.2012. Viitattu 14.7.2012.
  124. a b Talvivaara: Miljardien hyödyt vai miljardien haitat?, Helsingin Sanomat 18.11.2012.
  125. Juha Veli Jokinen ja Johanna Mattinen: Pekka Perä Talvivaarasta:Tarvitsemme rahaa Ilta-Sanomat. 24.10.2013. Viitattu 23.11.2013.
  126. Sinikka Viirret: Talvivaaran sankareista tuli vankeja Kainuun Sanomat. 27.3.2014. Viitattu 4.4.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 63°58′30″N, 28°00′30″E