Keskustelu:Talvivaara

Uraanin talteenotto

Urjanhai poistaessaan "mainoslauseen" on siis sitä mieltä, että on parempi pitää uraaniyhdisteet jätteen seassa, jolloin niitä joutuu helposti ympäristöön kuten on nyt nähty. Jos uraaniyhdisteet erotettaisiin tuotannon jätteistä, niille voitaisiin tehdä jotain järkevämpää kuin kerätä kipsisakka-altaaseen rajattomaksi ajaksi, esimerkiksi myydä jatkoprosessoijalle uraanin raaka-aineeksi. Polarit (keskustelu) 12. marraskuuta 2012 kello 13.00 (EET)

Enhän minä mitään lausetta poistanut, vaan ainoastaan lisäsin mallineen, jossa esitettiin, että lause on mainosmainen ([1]) ja korjasin sanomuotoa muotoon, että näin ilmoitetaan oleván ([2], [3],), minkä jälkeen poistin mainosmallineen. Miksi väität totuuden vastaisesti, että olen poistanut jotain, kun en ole poistanut mitään? En nyt tiedä oliko muokkaukseni lopulta niin järkevä tai perusteltu (luultavasti ei ollut, ja perustui ehkä väärinymmärrykseen ja huolimattomaan lukemiseen), mutta väite, että olisin poistanut jotain, on väärä, ja kun en sattunut sitä aiemmin huomaamaan, niin se on nyt saanut olla täällä näköjän puoli vuotta levittämässä totuuden vastaista tietoa. Miksi esität toisten muokkaajien toiminnasta totuudenvastaisia väitteitä? Kun en tunne tätä asiaa hyvin enkä ehdi siihen perehtyäkään, niin on varmaan parempi, etten muokkaa tätä enempää, eikä varmaan oikeastaan olisi pitänyt muokata tuonkaan vertaa, mutta vaikka muokkaukseni olisi ollut huonokin, niin väite että olisin poistanut jotain on vastoin totuutta.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 14.12 (EEST)

Tai jos tarkoitit vain, että sanamuodon korjaukseni oli väärä, niin muokkaa rohkeasti.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 14.29 (EEST)

Kumosin tuon marrsaskuussa tekemäni sanamuodon muutoksenkin, ettei tule mitään epäselvyyttä. Mutta edelleenkään en missään vaihessa poistanut tekstistä mitään lausetta. --Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 22.04 (EEST)

Muuten kyllä onneton muokkaus, harmi kun en sattunut huomaamaan kommenttiasia aiemmin.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2013 kello 15.02 (EEST)

Urjanhai on tietenkin oikeassa, ettei ole poistanut "mainoslausetta" tai edes ehdottanut sen poistamista. Sanamuotoni oli siis huono, jos tulkitsin mallineen tarkoittavan poistamisvaatimusta. Paremmin olisin voinut aloittaa näin: "Urjanhai siis poistaisi mainoslauseen, koska on sitä mieltä...", mutta sekään ei ole oikea tulkinta, jos kerran pyydettiin vain tekstin muutosta.

Olen kovasti pahoillani tuottamastani mielipahasta.

Silti vielä uraanin talteenotosta. Ymmärtääkseni Talvivaara ei ole saanut uraanin talteenottoon lupaa, joten uraania on tietenkin kipsisakka-allasjätteessä ja sitä joutuu vuotovesien mukana ympäristöön. Olisiko vähemmän mainosmainen lause jotenkin näin: Jos Talvivaara olisi saanut uraanin talteenottoluvan ja toteuttanut talteenoton prosessissaan, riski uraanin joutumisesta ympäristöön olisi nykyistä pienempi. --Polarit (keskustelu) 24. huhtikuuta 2013 kello 00.47 (EEST)

Ei valitettavasti olisi, koska uraanista saataisiin nykytekniikallakin talteen vain murto-osa. Uraanin ottaminen esille YVA-vaiheessa olisi saanut paikallisen väestön ja mahdollisesti Sotkamon kunnankin vastustamaan koko kaivoksen ympäristölupaa. --Höyhens (keskustelu) 7. marraskuuta 2013 kello 22.11 (EET)

Lähteet

Suomen Luonto -lehden toimittajalle Juha Kauppiselle myönnettiin Talvivaaraa käsittelevästä artikkelisarjasta Bonnierin journalistipalkinto. Tätä artikkelisarjaa ei taida nyt olla käytetty lähteenä lainkaan. --Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2013 kello 15.49 (EEST)

Ilmauksesi "kovin vähättelevää" ei ole neutraali vaan kannanotto kiisteltyyn asiaan. Luotettavia lähteitä voisi tosiaan lisätä. Wähäwiisas (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 10.24 (EEST)

Toki voisi lisätä, mutta yksi muokkaaja ei ehdi kaikkeen. Kun lisäsin mallineen, niin joku muu voi ehtiä ehkä lisäämän lähteitä. En sitten tiedä, miten tekstin epäneutraalius tulisi mallineessa ilmaista neutraalisti. Muutin nyt sanamuodoksi, että teksti on sävyltään puolustelevaa. Jos joku osaa muotoilla asian paremmin, niin saa muotoilla. --Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 13.41 (EEST)

Niin no tekstissä mainitaan mm. raskasmetalli, sulfaatti, rehevöityminen ja uraani, että onko se nyt kauhean puolustelevaa tai vähättelevää. Lisäksi erikseen kerrotaan yhden henkilön arvio, että Talvivaarassa olisi käynyt Suomen pahin ympäristöonnettomuus 2000-luvulla. Ainakin perusasia tulee selväksi, että ikävyyksiä on tapahtunut. Wähäwiisas (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 22.57 (EEST)

Ne kyllä mainitaan, mutta ei esitetä neutraalina yleisesityksenä, vaan (käytetyn lähteen mukaisesti) keskustelupuheenvuoron muodossa, jossa esitetään raskasmetalleja merkittävämpiä ovat rehevöittävät sulfiittipäästöt, mutta eivät nekään verrattuna mataluoden rehevöittäviin päästöihiin maanlaajuisesti niin merkittäviä ole, mikä on arvottava kannanotto. Samoin uraanista kertova kappale kokonaisuudessaan muodostaa kriittisen arvion siihenastista uraanipäästöistä uutisointia kohtaan sekä arvion siitä, että päästöt eivät todellisuudessa ole niin merkittäviä. Nämä molemmat ovat mahdollisia arvioita ja tärkeitä näkökohtia, mutta ne eivät kumpikaan yhdessä tai erikseen muopdosta aiheesta neuraalia kuvausta. Eli kummatkin kappaleet ovat arvottavia keskustelupuheenvuoroja, jotka ovat ymmärrettäviä ja tärkeitä osana laajempaa keskustelua, mutta eivät yksinään riitä neutraaliksi tietosanakirjaan sopivaksi yleisesitykseksi aiheesta. Eri puolia asiasta toki tulee, ja on suotavaa esittää, mutta silloin pitää tosiaan olla olla eri puolia eikä vai yhtä puolta. Faktoistahan ei sinällään varmaan ole niinkään epäselvyyttä, mutta nämä tuskin ovat ainoat merkittävät faktat aiheesta. Ja sikäli siis aihe ei niinkään ole kiistanalainen vaan erilaisia faktoja sisältävä.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2013 kello 14.55 (EEST)

Lisäsin uraanikappaleeseen Säteilyturvakeskuksen ja Talvivaaran antamia tietoja sekä järjestelin ympäristökappaleita. Olet oikeassa, että tekstistä suuri osa ei edelleenkään ole neutraalia kuvausta. Vaatisi lisälähteitä ja reipasta uudelleenmuokkausta. Wähäwiisas (keskustelu) 3. toukokuuta 2013 kello 11.15 (EEST)

Miksi en voi muokata artikkelia?

Miksi en voi muokata artikkelia? 87.95.181.39 25. marraskuuta 2013 kello 15.16 (EET)

"23. marraskuuta 2013 kello 10.35‎ Crt Muutti sivun Talvivaara suojaustasoa: Jatkuva vandalismi". Avaa oma käyttäjätunnus. --Wähäwiisas (keskustelu) 28. marraskuuta 2013 kello 11.09 (EET)

Ympäristöongelmat osaksi historiaa?

Kannattaisikohan tuo pitkäksi paisunut ja vain yhteen yrityksen vaiheeseen liittynyt Ympäristöongelmat-osio yhdistää Historia-osioon? Jälkikäteen ajateltuna ympäristöongelmat olivat vaihe historiassa. Samalla ympäristöongelmista kertovaa tekstiä voitaisiin tiivistää ja muuttaa selkeän kronologiseen muotoon. --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 09.31 (EEST)

Aihe on vielä päivittäisissä uutisissa ja vaikuttaa sekä firman nykytilaan että jatkoon, joten aivan historiaa se ei liene. Teksti kaipaa toki muokkaamista "historiallisempaan suuntaan". Kokonaisuus ei ehkä oikein hahmotu nyt. Ympäristöongelmissa on akuutteja kriisejä ja hitaampia prosesseja sekä (jälkikäteen) vähäisemmiltä näyttäviä osia. Kronologisen järjestyksen sijaan ehdotan isoimmat ongelmat ensin -linjaa. Niihin kannattaisi kytkeä yhtiön talous. Onhan esim. vesiongelma keskeyttänyt yhtiön tuotannon ja saattanut sen konkurssin partaalle, henkilöstövähennyksiin ja valtio-omistajan syliin. Vaikkapa uraanijuttu ei nykytiedon valossa oikein ole verrannollinen. --Wähäwiisas (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 10.03 (EEST)

Tuossa on ajatusta. Mielestäni kannattaisi jakaa artikkeli kahtia. Siellä on rahoitusyhtiö ja operatiivinen yhtiö. --Höyhens (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 10.12 (EEST)

Lisäksi on erikseen kaivos tai malmiesiintymä. --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 12.28 (EEST)

Juu ja vaara ihan eri paikassa. --Höyhens (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 13.40 (EEST)

En ymmärrä? Tuleeko taas 1 vrk:n esto tai estoskripti? ;D --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 13.47 (EEST)

Eiei. Talvivaara-niminen vuori ja kyläpahanen on noin kymmenen kilometriä kaivosalueesta itään. Kaivosalueen mäki on nimeltään Losovaara. --Höyhens (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 23.56 (EEST)

Tehdas, kaivos, malmio, pörssiyhtiö, tytäryhtiö, ympäristöongelmat, rikosprosessi. Tilanne elää ja saattaa muuttua nopeastikin. Yhtiön omin sanoin: "– – Talvivaaran meneillään oleva yrityssaneerausprosessi, kriittinen rahoitusasema ja siitä johtuva epävarmuus Talvivaaran toiminnan jatkuvuuteen – –". Saneerausehdotus on tulossa vielä syyskuun aikana. Ehkä sitten selviää sekin, mitä yhtiöitä jää jäljelle ja montako artikkelia Wikipediaan tarvitaan. Jos tulisi konkurssi, silloin Talvivaaran Kaivososakeyhtiö luontevasti irtoaisi omaksi historia-artikkelikseen ja jatkuva kaivostoiminta omakseen. Odottanemme hetken tilanteen selviämistä. --Wähäwiisas (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 13.48 (EEST)

Tiistaina 30.9. pitäisi tulla tietoa asiasta klo 9 Suomen aikaa ja saman päivän iltapäivällä lisää. --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 13.51 (EEST)

Tämä artikkeli muuten saattaa päätyä Etusivulle 30.9. Kävi kummin tahansa. --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 13.58 (EEST)

Kasojen peittäminen

Talvivaaran pilottihankkeessa 2005-2008 pienikokoinen bioliuotuskasa oli peitetty kumisilla peitteillä. http://www.zygomatica.com/wp-content/uploads/2013/11/large-082006-3902097_18A2E10FE.jpg, http://www.vihrealanka.fi/uutiset/asiantuntijaryhm%C3%A4-talvivaaran-pilotti-ei-antanut-oikeaa-kuvaa-%E2%80%93-kasat-peitetty Näistä kumisista peitteistä kuitenkin luovuttiin kun toimintaa ylösajettiin. Jälkikäteen ajatellen kasat eivät varmaankaan olisi vettyneet ja kivettyneet, jos sadeveden pääsy kasoihin olisi estynyt tällaisten kumipeitteiden ansiosta? Se, että kumipeitteet puuttuivat vuoden 2012 sateissa, taisi tulla paljon kalliimmaksi kuin se, että olisi ollut tällaiset peitteet kasojen päällä? Tästä voisi kirjoittaa jotakin artikkeliin. En tiedä mistä lähteestä löytyisi perustelua sille, miksi kumipeitteet oli pilottihankkeen kasassa, muttei teollisen mittakaavan kasoissa? --Hartz (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 04.02 (EEST)

Arvelen, että tuo tieto miksi ei ole julkista. –Tämä on vain oma pessimistinen käsitykseni, mutta Talvivaarassa vaikuttaa olevan jatkuvasti sekä liikaa että liian vähän vettä eikä prosessia voi saada periaatteessakaan tuottamaan kunnolla ellei välillä tule kunnon päästöjä vesistöihin. --Höyhens (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 04.46 (EEST)

On siellä saavutettu "suljettu kierto" (mitä se sitten tarkoittaakaan?) http://yle.fi/uutiset/talvivaaran_metallitehdas_paasi_suljettuun_kiertoon/6904528. Tuosta suljetusta kierrosta voitaisiin lisätä artikkeliin. Talvivaaralla on myös vedenpuhdistuslaitteita, jotka perustuvat käänteisosmoosiin -- vuoden 2014 lopulla pitäisi tulla lisää vedenpuhdistuskapasiteettia käyttöön. http://yle.fi/uutiset/talvivaaran_uusi_vesienpuhdistamo_tayttaa_ymparistoluvan_vaatimukset/7488010 --Hartz (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 05.09 (EEST)

Kun vettä sekä tulee että menee, ei se ole suljettu kierto. Talon lämpöpatteriverkosto on esimerkki suljetusta kierrosta (ellei se satu vuotamaan). Mainittakoon toisesta asiasta, että käänteisosmoosi on aika energiasyöppö (kun osmoosi vastaavasti hakien konsentraatiotasapainoa toimii energiaa tuottaen), mutta en sitä terminä kritisoi. --Höyhens (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 20.52 (EEST)

Lähteen mukaan metallitehdas on suljetussa kierrossa (ei esim. koko kaivosalue). Luotettavalla lähteellä voidaan tietysti tarkentaa, millainen kierto onkaan kyseessä. Niin tai näin, se näyttää olevan yksi niistä keskeisistä keinoista, joilla pahaksi paisunutta vesiongelmaa pyritään ratkaisemaan. Puhdistuslaitos ja purkuputki kuuluvat samaan sarjaan. --Wähäwiisas (keskustelu) 10. lokakuuta 2014 kello 10.26 (EEST)

Niin. Hyviä ratkaisuja ei liene, koska ne olisi varmaankin jo esitetty. --Höyhens (keskustelu) 10. lokakuuta 2014 kello 18.45 (EEST)

Artikkelissa tulisi mainita myös suunniteltu kaivosalueen vesien purkuputki, jonka avulla sulfaattipitoiset vedet eivät päätyisi pieniin puroihin ja lampiin, vaan suoraan suureen järveen. http://yle.fi/uutiset/talvivaaran_vedenottoputkesta_on_tulossa_purkuputki/7256191, http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ely-keskus-talvivaaran-nuasjarven-purkuputkeen-ei-yva-menettelya/674702/, http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/talvivaaran-purkuputki-hakee-viela-linjaansa/ Se järvi, johon purkuputki johtaisi, olisi niin suuri, että vesien sisältämä sulfaatti olisi "kuin pieru Saharassa". --Hartz (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 05.14 (EEST)

Lisäsin tekstiä suljetusta kierrosta ja purkuputkesta, jotka molemmat on mainittu ratkaisuksi vesiongelmaan. Ylimääräistä vettä on alueella edelleen, mutta ainakin yhtiöllä vaikuttaa olevan suunnitelma siitä, miten vedestä päästään eroon. Kumipeitteet tuskin ovat keskeisiä; niiden poistolle on varmaankin jokin teollinen syy. Perän mukaan kasat toimivat (kesäisin) jopa vedenhaihduttamoina. Ilmeisesti vettä satoi liikaa joka paikkaan eikä ainoastaan kasoihin. Kaivosalue oli aiemmin rakennettu siten, että puhdaskin sadevesi meni väärään paikkaan ja muuttui ongelmaksi. --Wähäwiisas (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 11.49 (EEST)

Päästöjä nostettava

http://yle.fi/uutiset/selvitysmies_talvivaara_kaatuu_jos_paastoja_ei_saa_nostaa/7538265 mukaan "Kun kaivoskin on täynnä, jätevesiä joudutaan purkamaan jo pilaantuneisiin lähivesiin joko lupamuutoksen turvin tai ilman lupaa. Tai altaat vuotavat yli." Tarkoittaako tämä nyt sitä, että Talvivaaran päästöt vesistöihin kasvavat? Viime aikoina on ollut tällaiset uutiset: http://yle.fi/uutiset/valtio_on_varautumassa_talvivaaran_kyvyttomyyteen_hoitaa_jatevesiaan/7522319 ja http://yle.fi/uutiset/ely_talvivaaran_kipsisakka-allasvuodon_metallit_edelleen_jarvien_pohjissa/7532116. Mitään arviota vesistöihin päätyvistä lisämetalleista ei ole esitetty, mutta ainakin annetaan ymmärtää, että vesistöihin tulee päätymään lisää metalleja oli siihen sitten lupaa tai ei ole lupaa. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 17.03 (EEST)

Lisätty artikkeliin osasta näistä. Metallien edelleen pohjissa olemista en lisännyt. Artikkeliin on muuten aika vaikea lisätä "oikeaan kohtaan", kun vesiasioita, ympäristöasioita ja saneerausta käsitellään vähän eri kohdissa. Lisäämäni tekstinpätkä käsitteli näitä kaikkia, että tekstinpätkän sijainnin päättäminen oli aika haastavaa. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 21.07 (EEST)

Huomioita

1. Vedenpuhdistuslaitteista/käänteisosmoosilaitteista on useammassa kohdassa. Niistä kertovia tekstinpätkiä voitaisiin varmaan kasata yhteen kohtaan? Artikkelissa ei lainkaan kerrota, että ELY-keskus edellyttää vedenpuhdistuslaitteiden hankkimista ja se, että hankkiiko Talvivaara ne itse vai täytyykö ELY-keskuksen hankkia, on ollut epäselvää. Tästä on monta uutista. Valtion budjettiin oli tarkoituksena ainakin lisätä 5 milj. euroa, josko ELY-keskus/valtio joutuu lopulta hankkimaan ne vedenpuhdistuslaitteet.

Aiemmin löytämäsi uutisen mukaan ELY-keskus hyväksyy nyt rakennettavan puhdistamon eikä ELY-keskus hanki sitä. --Wähäwiisas (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 12.15 (EEST)

Mutta valtio on varaamassa lisäbudjettiin 5 milj. euroa näiden puhdistuslaitteiden hankkimista varten? Öö --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 12.24 (EEST)

1. Ympäristörikoksesta, syyteharkinnasta ja syytteistä ei taida olla artikkelissa mitään? http://yle.fi/uutiset/neljalle_henkilolle_syyte_talvivaaran_ymparistorikosasiassa/7484941 --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 21.14 (EEST)

Nyrstar

Artikkeliin tuli paljon detaljia Nyrstarista, mutta tekstistä ei käy ilmi, miten olennainen Nyrstar Talvivaaralle on. Onko se vain yksi monista velkojista vai ratkaiseva tekijä siinä, miten yhtiön ja kaivoksen käy? Kokonaiskuvaa voisi yrittää hahmotella ja tiivistää hiukan detaljeja. --Wähäwiisas (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 12.15 (EEST)

Ilman Nyrstarin puoltoa Talvivaara Sotkamo (tytäryhtiö) ei olisi päässyt yrityssaneeraukseen ja koko konsernin yrityssaneeraus olisi varmaankin epäonnistunut, sillä kaivostoiminta on tuossa tytäryhtiössä ja emoyhtiö on ollut vain "rahoitusväline". Nyrstar myönsi Talvivaaralle 20 milj. euron lainan, jota ilman Talvivaaran olisi ollut vaikea jatkaa liiketoimintaa yrityssaneerausmenettelyn aikana. Ilman tuota 20 milj. euron lainaa yrityssaneerauksen jatkamisessa ei varmaankaan olisi ollut mieltä ja saneerausohjelmaehdotuksia ei oltaisi ryhdytty laatimaan. 80 kilotonnin sinkkisopimuksella voi olla merkittävä lisärahoitusvaikutus Talvivaaran kannalta, jos Talvivaara tulee yrityssaneerauksesta elävänä ulos. Jos Talvivaara menee konkurssiin, 80 kt:n sinkkisopparilla ei ole mitään merkitystä. Voi tietysti teollisen tai taloudellisen kumppanin tai muun rahoituksen saamiseksi olla merkitystä sillä, että Nyrstar on luvannut tuollaista sopimusta. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 12.21 (EEST)

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Nyrstar on ilmoittanut, että se ei rahoita Talvivaaraa enempää kuin 20M+sinkkisoppari. Toimitusjohtaja Perän mukaan Nyrstar on aktiivisesti mukana, jotta rahoitus saadaan hoidettua: http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/pekka-pera-nyrstar-hakee-aktiivisesti-ratkaisua/ Se, että Nyrstar myöntäisi 80kt sinkkisopparin Talvivaaralle, vaatii käytännössä, että Talvivaara on löytänyt ulkopuolisen rahoittajan (joka ei ole siis Nyrstar). Selvitysmies Jaatinen on tällä hetkellä Japanissa liikematkalla. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 12.29 (EEST)

Käytännössä intressejä pitää Talvivaara pystyssä on lähinnä Nyrstarilla ja Suomen valtiolla. Yrityssaneeraus-kohtaan olen lähteistetysti kirjoittanut, mitkä Suomen valtion (työ- ja elinkeinoministeriön) sekä Nyrstarin kannat rahoittamiseen ovat. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 12.40 (EEST)

Omistajaohjausministeri Paatero on maininnut myös joitain asioita: http://yle.fi/uutiset/paatero_valtion_talvivaara-rahoitukselle_etsitaan_keinoja_konkurssi_viimeinen_vaihtoehto/7503890, http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288746693519.html --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 12.43 (EEST)

Uskon, että olet oikeassa. Nyrstarin (ja valtion) tärkeys kokonaisuudelle olisi varmaan syytä laittaa tekstiinkin, jos vain lähde löytyy. Yksittäinen 20 milj. tai 5 milj. kuulostavat pikkusummilta tässä sopassa, pieniltä askelilta nuorallatanssijan matkalla kuilun yli. --Wähäwiisas (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 12.47 (EEST)

Selvitysmies Jaatinen on pitänyt kansainvälisen teollisen tai taloudellisen kumppanin löytymistä todennäköisempänä kuin kotimaisen. Nyrstarin ja valtion kaavailemat rahoitukset ovat riippuvaisia teollisen tai taloudellisen kumppanin löytymisestä. Jaatinen on tällä hetkellä liikematkalla Japanissa. Yrityssaneerausta ei voida viedä läpi, ellei löydy niitä 100-200 miljoonaa euroa, joista on ollut uutisissa. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 12.52 (EEST)

Täydensin Yrityssaneeraus-osiota monesta kohdasta, lisäsin väliotsikot ja järjestelin vähän uudestaan. Mielestäni osiossa alkaa olla kaikki keskeisimmät asiat. Voin vielä täydennellä hieman ja lisäillä lähteen ehkä yhteen kohtaan. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 13.52 (EEST)

Hyvä, paremmaksi tuli. --Wähäwiisas (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 14.52 (EEST)

Samat jutut kahteen kertaan

Kohdissa 2.3 Tuotanto ja 2.3.1 Bioliuotus on osin sanasta samaan sama sisältö. 84.219.248.118 3. joulukuuta 2016 kello 12.56 (EET)

Joo, kaipaa editointia. --Höyhens (keskustelu) 5. joulukuuta 2016 kello 12.13 (EET)

Omistajat ja rahat

Kulttuurinavigaattori poistit lisäykseni artikkeliin [4]. Mielestäni perustelut eivät olleet riittävät ja tieto on palautettava. Olen merkinnyt lähteen ohjeen WP:Lähteet mukaisesti. Lähteenä ollut lehti Suomen Kuvalehti on tilattu useimpiin kirjastoihin ja myydään useissa lehtipisteissä. Tiedot on siten tarkistettavissa Wikipedian edellyttämällä tavalla. Mielestäni lisäämäni tiedot ovat merkittäviä ja kuuluvat siten johdantoon. Esimerkiksi se seikka että ministerit ja presidentti ovat Talvivaaran osakkaita on merkittävää. Suomen Kuvalehden mukaan tieto Talvivaaran julkaisema. Watti (keskustelu) 14. heinäkuuta 2017 kello 19.10 (EEST)

Lopeta asiaton silpputiedon lisäily. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. heinäkuuta 2017 kello 19.27 (EEST)

Hyvä lisäys, mutta paikka väärä johdannossa. Jos katsot artikkelin aiheita, tiedoille löytyy kyllä oikea paikka. Tirehtöörin huimia palkkoja on ihmetelty lehdistössä eri aikoina, esim tässä 26.5.2016, joten tieto oikeaan paikkaan ja mielummin monipuolisemmin lähteistettynä ja tarkemmin viitoitettuna.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. heinäkuuta 2017 kello 20.32 (EEST)

Aulis Eskola poistit lisäykseni [5] artikkelista Talvivaara. Tiedolle on Lähteet ja se kiinnostaa useissa lehdissä, joten se ansaitsee milestäni paikkansa artikkelissa. Lisäksi otit pois kolme tietoa eri paikoista yhdellä poistolla viitateen vain epämääräiseen silpputietoon. Poistot vaativat paremmat perustelut. 1) Palkkatiedot ovat merkittäviä, koska Talvivaaraa on rahoitettu veronmaksajien rahoilla, mikä on pois esimerkiksi koulutusmäärärahoista ja terveydenhoidosta. 2) Ministeriomistajuus on tärkeää, koska poliittinen omistajuus voi aiheuttaa jääviysongelmia. Esimerkiksi Juha Sipilä on antanut valtion varoja Talvivaaralle. 3) Suurimmat velkojat ovat merkittäviä, koska ne voivat vaatia yritystä maksamaan heti velkansa ja voivat saada yrityksen konkurssiin, jos maksut viivästyvät. Näillä perusteluilla palautan tiedot ja kehitän artikkelia edelleen. --Watti (keskustelu) 20. heinäkuuta 2017 kello 18.57 (EEST)

Johdantoon ei kuulu kaikki yksityiskohdat. Älä toistele samoja asioita, joita tekstissä on jo (esim. omistajat).

Kokonaisuuksien hahmottamisen ja aiheessa pysymisen ongelmistasi: lue tarkemmin keskustelusivusi ja kommenttipyyntö. --Aulis Eskola (keskustelu) 20. heinäkuuta 2017 kello 23.12 (EEST)

Talvivaaran kaivos ja yhtiö erotettu

Erotin artikkeliin Talvivaaran kaivos tässä artikkelissa olleet kaivostoimintaa ja ympäristöongelmia koskevat asiat. Omistaja vaihtui, mutta kaivostoiminta alueella jatkuu. Yhtiön artikkeliin jäivät yhtiön talousasiat ja yhtiön johtajien oikeudenkäynnit. --Wähäwiisas (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 15.48 (EEST)

Erinomainen ratkaisu, kiitoksia! Pelkäsin jo, että joudun tekemään sen itse. --Höyhens (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 17.18 (EEST)

Eikös nämä tämän keskustelusivun täsmennyssivuun liittymättömät keskusteluosiot kuuluisi myös siirtää jommankumman artikkelin keskustelusivulle? 88.113.105.109 24. syyskuuta 2017 kello 01.00 (EEST)