Taajuussekoitin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taajuusmikserin piirrosmerkki.

Taajuussekoitin (myös taajuusmikseri) on keskinäismodulaatioon perustuva epälineaarinen radiotekniikan komponentti, joka muodostaa kahdesta tai useammasta signaalista uuden signaalin, jonka spektri sisältää alkuperäisten signaalien ja niiden harmonisten summa- ja erotustaajuuksia.

Ideaalinen taajuussekoitin voidaan kuvata kertojapiirillä, jossa kaksi signaalia moduloi toisiaan niin, että piiristä saadaan alkuperäisten signaalien tulo. Kahden sinimuotoisen signaalin tapauksessa saadaan:

Koska sekoitustuloksena saadaan sekä summa- että erotustaajuudet sekoittimen jälkeen kytketään usein sopiva suodatin, jolla valitaan haluttu taajuuskomponentti.

Taajuussekoitinta käytetään yleisesti siirtämään signaaleja taajuusalueelta toiselle radiolähettimissä ja -vastaanottimissa. Tällöin käytetään hyväksi sopivaa paikallisoskillaattoria, jonka taajuus on sellainen, että sekoitustulos osuu halutulle taajuudelle. Siirtämällä radiotaajuinen signaali sopivalle välitaajuudelle signaalia on helpompi käsitellä ja suodattaa kuin alkuperäisellä taajuudella.

Käytännön taajuussekoittimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksoistasapainotetun passiivisen diodisekoittimen piirikaavio.

Periaatteessa mitä tahansa epälineaarista komponenttia voidaan käyttää sekoitusasteena. Monesti kuitenkin käytetään tarkoitukseen erityisesti suunniteltuja komponentteja – kuten kaksoistasapainotettua sekoitinpiiriä. Piiri toimii kertojan tapaan: siitä ei tule mitään ulos, jos jompikumpi sisään tulevista signaaleista on nolla.