Syvä konvektio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Syvä konvektio on meressä tai ilmakehässä tapahtuvaa konvektiota, joka ulottuu paksuun kerrokseen. Ilma nousee siinä pitkän matkaa ylöspäin. Ilmakehässä syvä konvektio ulottuu 500 hPa:n painepinnan yläpuolelle, yleensä pysähtyen noin 200 hPa:ssa olevaan tropopaussiin. Syvä konvektio liittyy kesällä yleensä ukkosiin ja on yleisin tropiikissa.

Ilmakehän syvä konvektio tuottaa kuuropilviä ja usein, mutta ei aina, ukkosta.[1]

Merissä syvää konvektiota on vain muutamissa harvoissa paikoissa: avomeren syvää konvektiota havaitaan vain Atlantilla Laboradorin lähellä, Grönlanissa ja Välimerellä sekä ajoittain Waddellinmerellä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Deep convection and thunderstorms University of Hawaii. Arkistoitu 7.11.2013. Viitattu 29.8.2012.
  2. Marshall & Schott: Open-ocean convection (Reviews of Geophysics, 37, 1 / February 1999) math.nyu.edu. Arkistoitu 6.7.2011. Viitattu 29.8.2012.