Supermarine Scimitar

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Supermarine Scimitar
Scimiatar on USS Saratoga c1957.jpg
Tyyppi Hävittäjä
Supermarine Scimitarien lentue Farnborough'ssa vuonna 1962.

Supermarine Scimitar on brittiläinen Supermarinen suunnittelema ja valmistama suihkuhävittäjä. Lentotukialuksilta toiminut Supermarine Attackerin seuraaja Scimitar oli Britannian ensimmäinen taktisiin ydinpommituksiin kykenevä hävittäjälentokone.

Scimitar oli käytössä vuosina 1958–1969, ja ensilento tapahtui vuonna 1956. Sitä valmistettiin 76 konetta.[1]

Supermarine Scimitar kykeni kuljettamaan ainakin yhden noin 907 kg (2 000 lb) painoisen Red Beard -ydinpommin (suom. Punaparta). Koneen kapasiteetti salli periaatteessa kaksi. Konetyypillä oli kuitenkin vaikeuksia liikehtimisessä sekä toimintavarmuudessa. Tämän takia se jakoi ikävän kohtalon yhdessä edeltäjänsä Supermarine Swiftin kanssa, ja sille sattui melko useita lento-onnettomuuksia.[2] Se vedettiin pois palveluksesta vuosikymmenen mittaisen käyttöiän jälkeen ja korvattiin Blackburn Buccaneer -tyypillä.

Suoritusarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Moottorit: 2x Rolls Royce Avon 202-suihkuturbiinit, työntövoima á 5 105 kg
  • Huippunopeus 1 143 km/h
  • Lakikorkeus 15 240 m
  • Toimintamatka 966 km (korkealla, ilman lisätankkeja)[3]

Mitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Miehistö: 1
  • Siipien kärkiväli 11,33 m
  • Siipipinta-ala 45,06 m²
  • Pituus 16,87 m
  • Korkeus 4,65 m
  • Tyhjäpaino 9 525 kg
  • Enimmäislentoonlähtöpaino 15 513 kg[4]

Aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(tykkien lisäksi muut valinnaisesti)[5]

  • Tykkiaseistus: 4x 30 mm Aden-lentokonetykit
  • 4x 454 kg pommeja (max. kuorma 1 816 kg eli 4 000 paunaa)
  • 4x Bullpup (ilmasta maahan) tai Sidewinder (ilmasta ilmaan) -ohjukset
  • 1-2x Red Beard -tyyppinen taktinen ydinpommi
  • Lisäpolttoainesäiliöt

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sharpe: s. 286
  2. http://www.thunder-and-lightnings.co.uk/scimitar/history.php
  3. Sharpe: s. 286
  4. Sharpe: s. 286
  5. Sharpe: s. 286
  • Sharpe, Michael: Attack and interceptor jets, Grange Books, Lontoo Englanti, 2002 (s. 286) ISBN 1-84013-335-X

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]