Suomen Rauta- ja Metallisorvaajain Liitto
Suomen Rauta- ja Metallisorvaajain Liitto oli suomalainen vuosina 1907–1909 toiminut metalliteollisuuden sorvaajia edustanut ammattiliitto, joka kuului keskusjärjestö Suomen Ammattijärjestöön 1908–1909[1]. Sorvaajien lisäksi liittoon kuuluivat sorvaustyön yhteydessä työskennelleet armporarit ja freesarit.[2] Liiton vastapuoli työkiistoissa oli Suomen Metalliteollisuuden Harjoittajain Liitto.[3]
Liitto perustettiin Helsingissä 23.–24. helmikuuta 1907 pidetyssä edustajakokouksessa, jonka kutsui koolle Helsingin rauta- ja metallisorvaajain ammattiosasto. Edustajia oli paikalla kutsujien lisäksi Tampereen, Viipurin, Kotkan ja Karhulan sekä Äänekosken osastoista. Edustajat olivat yksimielisiä uuden liiton tarpeellisuudesta. Liittohallinto aloitti toimintansa Helsingissä Yrjönkadulla.[4][2] Väliaikaisen liittohallinnon puheenjohtajana toimi vuonna 1907 J. Muona, rahastonhoitajana A. Häkkinen ja kirjurina H. Blomqvist.[5] Puheenjohtajana oli myös J. Wirtanen.[6]
Liiton toinen edustajakokous pidettiin Tampereella 18.–20. huhtikuuta 1908. Edustajia oli paikalla Helsingistä, Tampereelta, Kotkasta, Vaasasta ja Viipurista. Liittoon kuuluivat myös Äänekosken, Taalintehtaan ja Heinolan osastot. Kokous päätti siirtää liittohallinnon Tampereelle. Puheenjohtajaksi valittiin Emil Murto, rahastonhoitajaksi J. K. Sahlberg ja kirjuriksi Aksel Railo. Liittoon muodostettiin lakko-, työttömyys-, matkaraha-, muuttoapu-, ansiokyvyttömyys- ja kuolinrahastot. Kokouksessa keskusteltiin muun muassa liittymisestä Suomen Ammattijärjestöön ja yhdistymisestä metallityöntekijäin liittoon.[7] Liittyminen SAJ:hin toteutui lokakuussa.[8]
Maaliskuussa 1909 sorvaajain liitto kutsui koolle metallityöntekijäin eri liittojen toimikuntien kokouksen, jossa keskusteltiin alan liittojen yhdistymisestä.[9] Liiton ylimääräinen edustajakokous päätti 26. syyskuuta yhdistyä Suomen Metallityöntekijäin Liittoon[10] ja fuusio toteutui 1. marraskuuta 1909 alkaen[11] SAJ:n edustajakokouksen kehotuksen mukaisesti.[12]
Vuonna 1908 liittoon kuului 5 osastoa ja 175 jäsentä.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen Ammattijärjestö I, Dds Toimintakertomukset (Arkistoitu – Internet Archive) 1907–1929 (Työväen Arkisto)
- ↑ a b Suomen rauta- ja metallisorvaajain liiton. Kansan Lehti, 6.3.1907, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Työriidat metalliteollisuuden alalla. Kotimaa, 25.9.1908, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Rauta- ja metallisorvaajain ammattiosasto: Suomen rauta- ja metallisorvareille!. Sosialidemokraatti, 16.2.1907, s. 4. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Suomen ammattiliitoista. Työväen kalenteri 1908, 1907, s. 43. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Adress- och yrkeskalender för Helsingfors jämte förorter 1907, 1907. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Rauta- ja metallisorwaajain toinen edustajakokous. Sosialisti, 24.4.1908, s. 4. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Metallisorwaajat yhtyneet Ammattijärjestöön. Työ, 22.10.1908, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Suomen putkityöntekijäin liiton toiminnasta viime vuonna. Suomen Ammattijärjestö, 3/1910, s. 43-45. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Rauta- ja Metailisorvaajain liiton ylimääräinen edustajakokous. Metallityöläinen, 10/1909, s. 91. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Suomen Ammattijärjestö I, Dds Toimintakertomukset 1909 (Arkistoitu – Internet Archive) (Työväen Arkisto)
- ↑ Sukulaisliittojen yhdistäminen. Suomen Ammattijärjestö, 10/1909, s. 106. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Suomen Ammattijärjestö I, Dds Toimintakertomukset 1908 (Arkistoitu – Internet Archive) (Työväen Arkisto)