Stetoskooppi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lähikuvassa stetoskoopin kuunteluosa ja taaempana toinen korvaan asetettavista kuulokkeista
Stethoscope-2.png

Stetoskooppi on lääkärin ja hoitajan työväline. Lääkäri tai hoitaja asettaa kuulokkeet korvilleen ja painaa kuuntelu- eli rintaosan kuunneltavalle alueelle, jolloin hän kuulee kuunneltavan alueen äänet. Tätä toimintaa kutsutaan auskultoinniksi. Stetoskoopin keksi vuonna 1816 ranskalainen lääkäri René Laënnec.

Tavallisin stetoskooppi on perinteinen akustinen stetoskooppi. Monesti stetoskoopin rintaosassa on kaksi kuuntelupäätä: kalvopää ja kuppimainen pää.

Kalvopäässä potilaan iho saa stetoskoopin kalvon värähtelemään ja kuppi puolestaan saa sisäpuolella olevan ilman värähtelemään. Ilman värähtely johtuu stetoskoopin onttoja putkia pitkin kuuntelijan korviin.

Kuppimaisella puolella potilaan ihon värähtelyt saavat stetoskoopin sisäpuolella olevan ilman värähtelemään ja erillistä värähtelevää kalvoa ei ole.

Kuppimainen stetoskoopin osa välittää paremmin matalia ääniä ja kalvo-osa korkeita ääniä.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stetoskooppi.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.