Someron Suojoen työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suojoen työväentalo
Sijainti Suojoki, Somero
Valmistumisvuosi 1921
Purkuvuosi 1989
Rakennuttaja Suojoen Työväenyhdistys ry
Runkorakenne hirsi
Julkisivumateriaali lauta
Kerrosluku 1
Kerrosala 106 m²
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Suojoen työväentalo oli Someron kaupungin Suojoen kylässä sijainnut työväentalo, joka purettiin vuonna 1989.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen työväenyhdistys Suojoen alueella oli nimeltään Lautelan työväenyhdistys, joka perustettiin vuonna 1907. Vuonna 1917 yhdistys päätti ostaa yksityishenkilöltä talon, mutta ei ole tietoa, ehtikö kauppa toteutua. Yhdistys lakkasi toimimasta sisällissodan aikaan. Sen lakattua toimimasta perustettiin lähes samalle alueelle Suojoen työväenyhdistys.[1]

Talo rakennettiin talkootyönä vuosien 1920–1921 aikana.[2] Talkooväkeä oli jopa 80 henkeä. Työväentalon käyttö hiipui 1940–1950-lukujen aikana, kun ”sakki meni kahtia”. Tällä viitataan mahdollisesti sodan jälkeiseen SKDL:n syntyyn ja työväenliikkeen jakautumiseen. Vuonna 1968 pidettiin vielä hirvipeijaiset ja Oraksen osuuskuntajuhlat.[1] Yhden lähteen mukaan talo oli autiona jo vuodesta 1953 lähtien, eli vuoden 1968 juhlat olivat poikkeus.[2]

Vuonna 1977 heräsi ajatus talon korjaamisesta. Sen katto vuoti ja savupiiput olivat rapistuneet, mutta kantavat rakenteet olivat vielä ehjät. Someron Eläkeläiset olisi halunnut kunnostaa talon eläkeläisten vapaa-ajanviettopaikaksi ja koko Someron työväestön käyttöön. Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut.[1] Loppuvaiheessa talo oli SKDL:n Suojoen yhdistyksen omistuksessa.[2] Alkuvuodesta 1989 talo lahjoitettiin KTK:n Etelä-Hämeen aluejärjestölle. KTK purki rakennuksen ja käytti suurimman osan hirsistä. Osa varastoitiin peitteen alle, missä ne olivat muutaman vuoden, kunnes ne varastettiin.[1]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talo oli hirsirakenteinen, lautavuorattu ja maalaamaton. Sen pinta-ala oli 106 m². Taloon kuului juhlasali näyttämöineen, keittiö, ravintola sekä yhden huoneen ja keittiön vahtimestarin asunto. Rakentamiseen käytettiin vanhan riihen hirsiä. Talossa oli pärekatto, joka uusittiin vuonna 1948. Lämmitys oli puulla, eikä vesijohtoa, viemäriä tai wc:tä ollut. Tontilla sijaitsi myös urheilukenttä, jolla oli 300 metrin juoksurata.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Tiirakari, Leeni; Salminen, Pekka; Horila, Tapio (toim.): Someron joulu 1999 (pdf) 1999. Somero: Somero-seura. Viitattu 17.1.2023.
  2. a b c Pohjakallio, Lauri: Lounaishämäläisiä työväentaloja. Julkaisussa Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys Vuosikirja 68. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, 1999.