Sisäinen tarkastus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sisäinen tarkastus on organisaation johtamisen tukitoiminto, jonka perustehtäviin kuuluu arvioida sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja hyvän hallintotavan (Corporate Governance) noudattamista.

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

“Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoimintaa, joka on luotu tuottamaan lisäarvoa organisaatiolle ja parantamaan sen toimintaa. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen.”[1]

Tehtävät ja asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäisen tarkastuksen tarkoitus, valtuudet ja tehtävät - mukaan lukien palvelut ja niiden luonne - on määriteltävä kirjallisesti sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa.

Riippumattomuuden varmistamiseksi sisäinen tarkastus suositellaan sijoitettavaksi organisatorisesti ylimmän johdon alaisuuteen. Optimiratkaisussa sisäinen tarkastus on hallinnollisesti toimitusjohtajan tai konsernissa konsernijohtajan suorassa alaisuudessa mutta työn sisällön osalta hallituksen - tai jos sellainen on perustettu - hallituksen tarkastusvaliokunnan alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen päällikön/johtajan toimisuhteen keston ja sen ehtojen tulisi vastaavasti olla hallituksen tai sen tarkastusvaliokunnan päätettäviä asioita.

Resurssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäistä tarkastusta suorittavat organisaation omat sisäiset tarkastajat ja sitä voidaan myös teettää ostopalveluna. Sisäiseen tarkastukseen orientoivista ammattitutkinnoista tunnetuin on CIA (Certified Internal Auditor).

Tarkastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäiset tarkastajat toimivat johdon vahvistaman toimintasuunnitelman mukaisesti. He voivat tehdä jossakin määrin yhteistyötä tilintarkastajien kanssa. Normaaliin sisäiseen tarkastustehtävään kuuluu tarkastuksen tavoitteiden määrittely, usein pitkälti riskianalyysin pohjalta, todentavan aineiston hankkiminen ja analysointi, päätelmien tekeminen ja tarvittaessa niiden mukaisten suositusten antaminen epäkohtien korjaamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Todentava aineisto hankitaan esimerkiksi analyyttisin menetelmin, tutkimalla asiakirjoja, havainnoimalla ja haastatteluilla. Tarkastusta kuvataan ja suositukset annetaan tarkastusraportissa. Siihen voidaan sisällyttää tarkastuskohteen vastuuhenkilöiden toimenpidesuunnitelmat (korjaavista toimenpiteistä).

Jälkiseuranta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jälkiseurannassa sisäinen tarkastus selvittää ja arvioi korjaavia toimia. Johto voi olla ryhtymättä korjaaviin toimenpiteisiin, kun se ymmärtää epäkohdan korjaamatta jäämisestä johtuvan riskin ja päättää hyväksyä sen. Sisäisen tarkastuksen on vietävä asia ylimmän johdon ratkaistavaksi, jos se katsoo hyväksytyn riskin liialliseksi.

Laadunarviointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäisen tarkastuksen kansainvälisten ammattistandardien mukaan sisäistä tarkastusta tulisi arvioida organisaation sisäisesti jatkuvaluonteisesti itsearviointeina ja erillisarviointeina. Ulkoinen arviointi suositellaan tehtäväksi vähintään kerran viidessä vuodessa. Arvioinnin myönteinen tulos antaa sisäiselle tarkastajalle oikeuden mainita tarkastusraporteissa, että tarkastus on suoritettu sisäisen tarkastuksen kansainvälisten ammattistandardien mukaisesti

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]